Alkaa ne palaset loksahtelemaan paikoilleen ja homma rullaamaan myös kisatantereella. Tänään kaahailtiin kotikisoissa ja tuomarina toimi Jouni Kautto.
Päivä päästiin starttamaan C-hyppyradalla, joka oli mukavan virtaava ja vauhdikas. Siellä oli kuitenkin muutamia paikkoja, missä piti osata rytmittää tarkasti sekä kertoa koiralle ajoissa minne ollaan menossa. Helposti sai myös lähetettyä koiraa joissakin kohdissa, että ohjaaja ennätti pääsemään edelle. Heka oli yllättävän hyvässä vireessä, hetken jopa pelotti että onko sillä kaikki varmasti hyvin. Alku lähti rullaamaan varsin mukavasti ja suunnitellusti, mutta vasta okserin jälkeen tapahtui muutamia aivopieruja. Pakkovalssi putken pimeään päähän muuttuikin sinne polkaisuksi ja 13.putken jälkeen suunniteltu sokkari vaihtui viskileikkaukseksi. Näistä huolimatta sain pidettyä koiran "hyppysissä" ja kun oltiin neljänneksi viimeisellä esteellä ilman yhtäkään virhettä, päätin että nyt taistellaan vaikka väkisin se nolla.
Niin siinä sitten kävi, että nollalla tultiin maaliin ajassa 36,52 (-9,51) + etenemällä 4,47 m/s ja tällä suorituksella napattiin vielä peräti 3.sija! Erityisen mieltä ja sydäntä lämmittävältä tuntui seurakavereiden tsemppaus sekä kannustus, jonka kuulin ihan sinne radalle saakka. Huippua!
Meidän osalta päivän viimeinen rata oli sitten agilityrata, joka sekin oli oikein kivan tuntuinen. Jos edellinen rata meni vireen osalta hyvin, nyt oli sitten ihan eri meininki. 4.esteen jälkeen Heka vetäisi sokan irti ja silloin kun vire menee yli, se alkaa räyhätä jaloissa, ei irtoa ja A:n kanssa se käyttäytyi siten, että ihan kuin se ei olisi koskaan ikinä edes nähnyt koko estettä. Juostiin sitten parin aidan ja keppien kautta suoraan maaliin.
Vielä vähän enemmän olisin saanut laittaa omiin jalkoihin vauhtia, niin oltaisiin saatu ajasta useampi sekunti pois. Tehdään se seuraavissa karkeloissa sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti