Täydet 12 keppiä kolmessa päivässä

Vielä kuukausi sitten tuskailin mitä tehdä keppien kanssa Sykkeen kohdalla. Tiia osasi auttaa tässä asiassa ja hän sanoikin, että Kuopiossa käynnin jälkeen Syke tulee oppimaan täydet 12 keppiä kahdessa päivässä.

4 keppiä


Opetin Hekalle kepit aikoinaan takaperin ketjuttamalla, operantisti ehdollistamalla. Olin jo alusta asti 100% varma, että tulen käyttämään samaa metodia myös Sykkeelle. Se ei kuitenkaan ollut ihan niin helppo koe-eläin kuin Heka. Takaperin ketjuttamisessa idea on lähteä liikkeelle nimenomaan sieltä keppien loppupäästä ja järjestelmällisesti edeten kasvattaa keppijono täyteen mittaan. Syke ei tuntunut ymmärtävän toiseksi viimeisen välin ideaa. Helpotin tehtävää useasti ja vaihdoin palkan paikkaa, mutta kun ei niin ei. "Ongelman" ydin oli ajoituksessa. Tiia nimittäin löysi sen spotin, missä Sykkeen ajatus ikään kuin katkesi.

Lopultahan tuo koira kykeni pujottelemaan Kuopiossa neljää väliä tuosta noin vaan.


Ollaan jatkettu ahkeraa harjoittelua Tiian ohjeilla. Ihan ei kaksi päivää ajallisesti toteutunut, mutta kolmessa päivässä sieltä tuli täydet 12 keppiä! Syke sai keppien ideasta todella nopeasti lopulta kiinni ja tilanne näyttää erittäin lupaavalta.

Vakuutuin Sykkeen osaamistasosta niin paljon, että nti groove on täten ilmoitettu ensimmäiseen, viralliseen kisastarttiinsa! Aloitetaan tutun ja turvallisen kotihallin uumenissa ensi kuun 10 päivä, kun Hilpi Yli-Jaskari tarjoilee meille peräti 2 hypäriä!

Tiian juoksari -ja keppiyksäri

Tiistaina hypättiin jousille jo heti aamusta ja suuntana oli kalakukkocity. Tutummin siis Kuopio. Viestiteltiin Tiian kanssa puolin ja toisin jo keväällä mahdollisuudesta pitää meille yksäri aiheesta x joskus kesällä. Kun molemmille sopiva päivämäärä löytyi, aloin miettimään mitä meidän kannattaisi silloin harjoitella jotta se tukisi etenemistä parhaiten juuri sillä hetkellä. Päädyin keppeihin ja puomin juoksariin. Siinä sivussa katsottiin myös meidän A:n tilanne.

Eniten kaipasin näkemystä ja neuvoja meidän keppien tilanteeseen. Olen opettanut niitä Sykkeelle samalla metodilla kuin Hekalle aikoinaan - takaperin ketjuttamalla. Idea on selvillä ja Syke on kärryillä siitä mitä sen kuuluu tehdä. Silti siinä toiseksi viimeisessä kepissä on ollut jokin "henkinen" jumi, jonka Syke on vuoroin ymmärtänyt ja sitten taas ei ollenkaan. Sehän tästä hauskaa tekeekin, että takaperin ketjutusta lähdetään opettamaan nimenomaan sieltä keppien loppupäästä. Toivoin ja uskoin, että Tiialla olisi avain siihen lukkoon mistä nyt oikein kiikastaa.


Ei ennättänyt kulumaan minuuttiakaan, kun Tiia löysi sen ongelman ja vielä aika pienen sellaisen. Ajoitus. Naksautuksen ja palkkaamisen ajoittamista piti vain muuttaa hetkeä aikaisemmaksi. Siinä se Syke sitten veteli itsenäisesti neljää keppiväliä meidän jutellessa niitä näitä, jolloin minä lähetin Sykkeen sinne kepeille Tiian keskittyessä naksautteluun sekä palkkaamiseen. Nyt kun Tiia sai poimittua sieltä sen oikeanlaisen käytöksen, minulla olisi selkeät välineet jatkaa kotipuolessa ensin neljällä, sitten monistaen ne kahdeksaan ja lopulta täyteen mittaan.

Sykettä hieman jännitti ensimmäisillä toistoilla vieras puomi, minkä vuoksi se juoksi sitä lähestyessä ohi. Palattiin hetkeksi taaksepäin ja tehtiin hetki pelkkiä alastuloja, jotta Syke saatiin varmaksi ettei tämä ole sen kummempi puomi kuin kotihallissakaan. Noin kymmenestä toistosta tasan yksi osuma oli huono, muut todella hyviä. Tiian mukaan puomi on jo sen verran hyvässä vaiheessa, että seuraava askel treeneissä onkin häivyttää etupalkka pois ja ottaa sen tilalle suora putki. A:n tilanne sen sijaan on oikein hyvä. Kolme laukkaa A:n alastulolla on optimaali määrä Sykkeelle ja silloin osumatarkkuus on 100%. Tässäkin on hauska nähdä se, että jos Syke vahingossa liian kovalla vauhdilla vetääkin neljä laukkaa, se korjaa asian jo heti seuraavalla toistolla.

Tiian mukaan Syke on ihanan sähäkkä ja sillä on todella suuri halu tehdä asioita oikein. Nyt pistetään kepit tehotreeniin ja näyttää siltä, että elokuussa päästäisiin starttaamaan seuran omissa kisoissa hypärillä!

Punainen nollakone

Syke se jatkoi kesäkuussa "armotonta" nollien tehtailua.

Juhannusviikolla naapuriseura järjesti epikset ulkokentällä ja koska Syke oli siihen mennessä kerännyt kokemusta vain halleista, tottakai ulkokentän mahdollisuus piti käyttää hyödyksi.


Mitäpä tuohon nyt voi enää sanoa? Syke ignoorasi ympäriltään kaiken keskittyen 100% itse rataan. Tämä kokemus todisti nyt viimeistään minulle itselleni sen, että Syke suoriutuu missä ja mistä tahansa. Bonuksena voitettiin vielä ko.luokka sillä nollalla.

Kesäkuun viimeisellä viikolla skabailtiin sitten vaihteeksi oman seuramme epiksissä ja tällä kertaa ne olivat joukkuekisat. Syke ja minä muodostettiin yhdessä treeniryhmämme sekä koutsimme kanssa neljän hengen joukkue, punamustaliiga, ja meitä oli minun ja Sykkeen lisäkseni Hanna & Katla, Satu & Havu sekä koutsi-Veera & Neri.


Sieltähän se Syke taas paineli maaliin täysin puhtaalla nollalla (-15,96 s.) Uskomaton pikkulikka. Pelkäsin aikoinaan kovasti sitä, etten koskaan tule saamaan Hekan kaltaista tykkiä. Taisin kouluttaa vieläkin paremman. Toki on ehka hieman "nurinkurista" verrata niitä keskenään, koska Heka & Syke ovat siellä radalla kovin erilaisia. Heka on nopea ja se irtoaa hyvin, mutta sen pääkoppa ei pysy esim.kontakteilla kasassa ja toisinaan se saattaa jäädä jalkoihin räyhäämään. Syke on myös nopea ja se irtoaa hyvin siinä missä Hekakin, mutta tasaisemman hermorakenteen ansiosta Syke pitää päänuppinsa kasassa ja rata tuntuu virtaavan kuin itsestään.

Kirjoittelen myöhemmin viime aikojen treeneistä lisää. Huomenna on tiedossa työmatka Kuopioon, mutta käydään samalla reissulla ACElla Tiian juoksari -ja keppiyksärillä. Jeij!

Suomen ensimmäiset viralliset snooker-kilpailut

Lauantaina 15.6.2019 tehtiin historiaa, kun oma seuramme (JAT) järjesti Suomen ensimmäiset, viralliset snooker-kilpailut.

SporttiRakin sivuilta löytyy hyvä artikkeli mistä snookerissa on kyse: Mitä on agilityn snooker?

Kävin sunnuntaina 9.6. Sykkeen kanssa kertaamassa snookerin sääntöjä, vaikka sen idea onkin käynyt minulle selväksi menneen kevään epiksissä. Koulutuksen piti tuomari Laura Mättö, joka tuomaroi niin ikään myös itse kisat. Koska kyseessä oli ihka ensimmäiset viralliset snooker-kisat Suomessa, ratojen profiilien ja estevalintojen suhteen tavoiteltiin matalaa kynnystä uskaltautua osallistumaan. Näin ollen Laura oli sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä jättää Sykettä niistä karkeloista ulos. Alunperinhän oli tarkoitus käydä korjaamassa menneen kesän SM-kisojen sössimiset vain Hekan kanssa. Hekan ja Sykkeen kartturointi ei kuitenkaan allekirjoittaneelle riittänyt, vaan nappasin ohjattavakseni vielä seurakaverin bordercollie Mozartin.


Tasoja oli tarjolla 2 - aloittelevat ja kilpailevat. Tavalliseen agilityyn verrattuna snooker on siitä(kin) hauska kilpailulaji, että siinä kilpailija saa ratapiirroksen 30 minuuttia ennen rataantutustumista. jolloin voi jo etukäteen miettiä taktiikkaa.

Olin ilmoittanut kaikki kolme koiraa aloittelevien radalle, mutta koska kilpailevien rata ei sisältänyt lainkaan kontaktiesteitä, Heka siirrettiin sinne.

Syke sai kunnian olla koko Suomen ensimmäinen, virallinen snooker-kisaaja joka starttasi radalle.


Syke suoriutui aikaan 37,85 s (-12,15) ja kahmaisi mennessään hurjat 49 pistettä ja näin ollen se myös voitti pikkuminien luokan.

Hetken ennätin hengähtämään, kunnes oli aika siirtyä maksikoiran puikkoihin. Noudatin Mozartin kanssa samaa suunnitelmaa kuin mitä Sykkeellä, mutta ison koiran nopeus tuli PIENENÄ yllätyksenä. Kun olin antanut Mozartille lähtöluvan, se olikin hetkessä ihan vieressä ja homma meni hetkittäin pieneksi pelasteluksi. Saatiin kuitenkin raavittua kasaan 36 pistettä aikaan 45,10 s (-4,90) ja silläkin irtosi niin ikään voitto maksiluokasta.


Kilpailevien radan rakennuksen aikaan oli vielä hyvin aikaa hioa pläänit kohdilleen Hekankin suhteen ja rata oli profiililtaan ihan valkoiselle villaeläimelle tehty. Onnistuttiin tekemään sama kuin mitä kesäkuun alussa Laukaassa - elämämme parasta agilitya. Yhdessä ja toisiamme kuunnellen. Se tuotti meille yhteensä 49 pistettä aikaan 37,10 s (-12,90) ja selvän voiton miniluokassa. Peliluokat on kuin luotu Hekalle. Harmittaa vain, että ne tulivat Suomeen vasta nyt, kun Heka on jo harrastusuransa lopettanut. Onneksi kuitenkin päästiin edes tämän yhden kerran. 

Hekan kesäkuun aikana hankkimat lahjakortit menivät suoraan Sykkeen kisakirjan väliin odottamaan käyttöä.