Nyt voin sanoa, että kesä on virallisesti täällä vaikka sitä ei säiden puolesta ehkä uskoisi. Meille se kuitenkin tarkoittaa sitä, sillä tänään polkaistiin käyntiin tämän vuoden kilpailukausi.
Torstaina Heka kävi AlmaVetissä hakemassa boostausannoksen laseria viikonlopun kisoja varten. Se on vaan aina yhtä huvittava näky, kuinka Hekaa nykyään alkaa uni painamaan kun sille annetaan laseria. Nytkin pilkki minkä kerkesi ja tassut oli levitä alta.
Kisat olivat sopivasti Laukaassa (eli ei aikaista aamuherätystä) ja olin ilmoittanut Hekan kolmesta radasta kahdelle - B-radalle (agi) sekä C-radalle joka oli hyppäri. Oikeastaan suurimmaksi osaksi Laukaaseen minua veti tuomari, Henri Luomala. Olen aiemminkin kilpaillut Hekan kanssa ko.tuomarin radoilla ja valiokellohan me silloin yhdellä kerralla käynnistettiin. Radat oli tänäänkin oikein mukavia, sopivan vaativia, ei liikaa nenästä kiinni-viemistä ja koirat pääsi myös kivasti luukuttamaankin.
B-radalla Heka veti kirjaimellisesti sokan irti, mutta se oli täysin odotettavissa. Näin käy aina, kun käydään kisaamassa ensimmäisen kerran talven jäljiltä. Oikeastaan mikään ei liiemmin jäänyt harmittamaan, sillä ohjauksellisesti moni muu meille vaikea asia onnistui ja sen fiiliksen siivittämänä oli hyvä lähteä ihan tosimielellä hyppärille.
Hyppäri olikin sitten siihen agilityrataan verrattuna aikamoista kieputusta. Se sisälsi mm.paljon haltuunottoja sekä meille vaikean välistävedon. Ihanneaikakin oli aika tiukka, 34 s, tosin Hekan kanssa ei mikään mahdottomuus jos ohjaaja vain osaa valita reitin oikein. Eniten pisti jännittämään 3.aidalla tehtävä pyöritys. Mietin siihen ensin niistosokkaria, mutta päädyin lopulta pyörittämään ihan perinteisesti. En halunnut ottaa sitä riskiä, etten osaa rytmittää oikein jonka seuraksena Heka olisi saattanut hypätä aidan takaisinpäin väärään suuntaan. Siitä kun päästiin, niin lähti luukutus. Jopa meille vaikea välistäveto onnistui ja tuntuikin aika uskomattomalta, että me tultiin NOLLALLA maaliin ajassa 29,24 s (-4,76 s) ja saatiin napattua sillä 2.sija! Siis vau! Ihan en tämmöistä tulosta osannut odottaa vuoden ensimmäisistä kisoista. Voittajalle hävittiin vain 0,13 sekunttia. Heka olisi saanut vielä nipistetty ainakin 2 sekunttia ajasta pois, sillä radan loppuosuudella tyrkkäsin sen aika rajusti takaakiertoon ja Heka lähti ihan oletettavasti lukemaan keppejä. Se kuitenkin tuli takaisin sieltä nopeasti, mutta siinä paloi sitä ylimääräistä aikaa.
Vaan mitäpä tuosta. Tämä oli meille oikea hyvän mielen nolla. Omat ohjausvalinnat piti alusta loppuun saakka, Heka latasi ihan täysillä mutta pysyi silti näpeissä ja mikä tärkeintä - kaveri liikkui entiseen malliinsa. Me lähdimme näihin kisoihin nauttimaan sekä pitämään kivaa sen surkean talven jälkeen. Se tavoite saavutettiin ja saatiin vielä nollakin bonuksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti