Tasan vuosi sitten sanoin elämäni ensimmäiselle koiralle, parhaalle ystävälleni näkemiin. Jimi toi elämääni niin paljon iloa ja sisältöä jota eivät mitkään sanat riitä kuvailemaan tarpeeksi. 1½ kuukautta sitten kirjoitin toiseen blogiini Jimistä tekstin, jossa avasin tarkemmin mikä siitä teki niin erityisen. Se oli myös koko stoori.fi-portaalin 3.luetuin teksti helmikuussa.
Sen voi lukea seuraavaa linkkiä klikkaamalla -> Sinä rakastit minua sellaisena kuin olen
Hetki sitten sytytin kynttilän palamaan, aivan kuten vuosi sitten. Silloin oli opeteltava kulkemaan Hekan kanssa eteenpäin kahdestaan. Se oli outoa. Olin ehtinyt omistamaan jo useamman vuoden ajan 2 koiraa. Edelleen on kovin vaikeaa ottaa esim. facebookissa käytäviin keskusteluihin kantaa vain yhden koiran omistajana, sillä puhun edelleen monikossa - koirista.
Monia kiinnostaa eniten kuitenkin se, että miten me ollaan Hekan kanssa pärjätty ja ennenkaikkea - miten Heka on oppinut elämään ainoana koirana. Voin iloksenne kertoa, että vallan hyvin. Puolin ja toisin. Muutimme alkusyksystä ihan uuteen asuntoon ja muutenkin edessä oli melkoinen elämänmuutos. Heka on kuitenkin ollut pennusta lähtien tasapainoinen ja voisin jopa sanoa sen nauttivan siitä, että se saa nyt kaiken huomion sekä ajan.
Jimi on kuitenkin ikuisesti mielessä ja sydämessä eikä se poistu sieltä koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti