Haukkuvaaran epikset

Tuota noin joo. Mitähän tästä päivästä pitäisi ajatella kun ei edes tiedä kannattaako itkeä vai nauraa. Ehkä jälkimmäistä kuitenkin.

Kurvailtiin tänään Haukkuvaaran epiksissä koska a) piti päästä testaamaan kisatilannetta, b) Anni halusi kisata Hekan kanssa ja c) kerrankin ei tarvinnut laittaa herätyskelloa soimaan, sillä ilmo alkoi ihmisten aikoihin. Ei toki olla Hekan kanssa yhtään aamu-unisia, ei niin yhtään.

Jos nyt sitten aloitetaan vaikka allekirjoittaneen radoista. Ilmoitin Hekan putkiralliin koska why not. Rata oli ihan simppeli, mutta kahta kohtaa siellä kyllä mietin tovin jos toisenkin etten vain joutuisi koiran kanssa törmäyskurssille. Oli vaan luotettava että villapallo irtoaa putkeen, jotta ehtisin tekemään siihen perään sokkarin. Irtosihan se eikä tullut edes kiire. Sen sijaan 8.putkelta 9.aidalle viemisessä tapahtui kaksi pientä aivopierua. En ottanut Hekaa vastaan tarpeeksi tiukasti, jonka takia homma meni vähän pelasteluksi ja olin sitten seuraavassa tilanteessa myöhässä. Femmalla maaliin ajassa 25,05 sekunttia. Koko putkirallin 2:seksi nopein aika. Ilman noita kahta pientä kömmähdystä ajasta olisi lähtenyt huitsiin 2-4 sekunttia ja näin ollen aika olisi ollut kaikista nopein. Sinne jäi monta bortsua ja kelpietä pienen valkoisen elosalamapuudelin taakse. Se jos joku mikä lämmittää mieltä ja sydäntä on se, että Heka on vaan niin pirun hyvässä kunnossa. Ei se muuten tuollaisiin aikoihin kykenisi.

Konkariradalla pakka kyllä sitten levisi ihan huolella. Hekalla ei millään meinannut se takapuoli pysyä maassa ja se kokeilikin kerran, että onnistuisko varastaminen. Ei todellakaan. Puomi levisi, A levisi ja keinukin oli siinä ja siinä. Niin mitkäs ne viimekertaiset puheet superhienosta puomista oli?! Siitä tai mistään muustakaan ei ollut Hekalla minkäänlaista käryä. Mutta jokaisessa radassa on aina jotain hyvää ja niin oli näissäkin. Sylkkäri onnistui, kuten myös melko vaikea keppikulma ja muutenkin kaikki radat oli kontakteja ja lähtöongelmia lukuunottamatta hyviä. 

Anni kisasi Hekan kanssa mölli ja- konkariluokassa, joista ensimmäiseksi mainitulla Heka kyllä vedätti Annia ihan 6-0. Konkariluokkaan tatsi oli jo huomattavasti parempi, Hekan reitille osui ainoastaan yksi ylimääräinen putki ja sylkkärissä Annin oma liike venyi liian pitkälle, mutta viimeinen veto oli kyllä kaikista radoista ehdottomasti paras. Joskus näinkin. Kerkesin vielä jäähdyttelylenkin jälkeen hieroa ja venytellä Hekan hallilla ennen kotiin lähtöä. 

Eilen muuten avattiin Hekan kanssa tämän vuoden juoksukausi! Käytiin juoksemassa Harjun ympäri ja yllättävän hyvin sujui vaikka aika nopealla temmolla aloitettiin. Ajattelinkin tekeväni tässä pientä treenisuunnitelmaa, että minä päivinä käydään juoksemassa ja sitä olisi tarkoitus jatkaa ainakin siihen kunnon kisarupeamaan asti.

Btw. Päästiin myös Lotta Vuorelan valmennukseen joka järjestetään Jattilassa vappuaattona. Helmikuussa harmittelin, että pohdin liian pitkään ilmoittaudunko vai en ja sitten valmennus olikin jo täynnä. Nyt en miettinyt hetkeäkään ja päästiin kuin päästiinkin mukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti