Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää?

Näin tulkitsee Suurlähettiläät "kuka pysäyttäisi kellot"-kappaleessaan.


Vastahan minä pitelin Hekaa sylissäni ensimmäistä kertaa ja kohta se täyttää jo 11 vuotta. Olen aina sanonut, että Hekaa on lähes mahdotonta kuvitella minkäänlaisena pappakoirana. Se kun rakastaa vauhtia, frisbeen perässä juoksemista ja agilityradoilla kirmaamista. Eniten olen ehkä pelännyt sitä, että miten Heka lopulta tulee sopeutumaan siihen, ettei jatkuva kaahottaminen voi jatkua hamaan tappiin asti. Heka on elämäni koira ja joka kerta kun olemme sen kanssa kahdestaan jossain, tuntuu kuin meissä molemmissa virtaisi sama veri.


Olen kuitenkin jo jonkin aikaa nähnyt siinä pieniä, ikääntymiseen viittavia merkkejä. Ensimmäinen niistä on kylmänsietokyvyn aleneminen. Siinä missä Heka pystyi nuorempana lenkkeilemään vielä ilman tossuja jopa -15 asteessa, nyt se tuppaa nostelemaan niitä jo -10 asteen pakkasessa. Turkki itsessään on kuitenkin ikään nähden tiivis ja melko paksukin, kiitos Nutrolinin mitä Heka on saanut 2-vuotiaasta lähtien.

Hekalla on selkä -ja lannerangan liitoskohdassa pientä, alkavaa spondyloosia ja jo pelkästään sen vuoksi olen entistä tarkempi vaatettamisen suhteen. Kun selkä pysyy lämpöisenä, ei se lähde jumiutumaan mikä on myöskin spondyloosin kannalta merkittävää. Päädyin hankkimaan sille saman takin kuin minkä ostin Sykkeelle Jyväskylän näyttelystä. Nimittäin Hurtan Extreme Warmer, missä on se foliovuori.


Koska vanhemmat koirat ansaitsevat aina hieman enemmän luksusta, tilasin Hekalle joululahjaksi ortopedisen pedin. Sen materiaali mukautuu koiran kehonrakenteen sekä ruuminlämmön mukaisesti ja se vähentää painetta. Vaikka Heka ei mikään kankikaikkonen olekaan, ajattelin että sen selkä voisi mahdollisesti tykätä siitä enemmän kuin normaalista pedistä. Hyvin tyytyväisenä Heka on uudessa pedissään nukkunut. Lisäksi Heidi lähetti toissaviikolla molemmille koirille omat Vilu-lämpöalustat. Tarkempia speksejä tästä alustasta löytyy SporttiRakin sivuilta: Vilu-lämpöalusta.

Toinen merkki on se, ettei Heka enää jaksa yhtä hyvin pitkiä aikoja isoissa massatapahtumissa missä on paljon meteliä. Väsyminen näkyy mm siinä, että Hekan reaktiivisuustaso nousee ja se yrittää helpottaa oloaan vaimealla haukkumisella. Tätä se ei tehnyt nuorempana koskaan.

Tekisin mitä vain, että saisin ajan pysähtymään tai edes hidastumaan. Mutta se on mahdotonta. Moni ei ole uskoa sitä, että minun elämäni koira täyttää tänä keväänä 11. Ymmärrän täysin, että miksi. Hekalla on edelleen hyvä lihaskunto ja kestävyys, se ei ole kankea liikkeissään ja se käyttäytyy kuin mikäkin ikuinen pentu. Koska Heka on valkoinen väriltään, en esimerkiksi pysty sanomaan varmaksi olisiko se tällä hetkellä harmaantunut. Melko todennäköisesti olisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti