Syke on jatkanut ahkerasti puomin juoksukontaktiharjoittelua. Tällä hetkellä tilanne on se, että mikäli seuraava tasokoe menee läpi, siirrymme matolle ja sen myötä pikkuhiljaa ensimmäisiin käännöksiin. Jo näinkin lyhyessä ajassa Syke on selvästi tietoisempi omasta kehostaan ja olen itse oppinut hurjan paljon siitä, miten mikäkin vaihe vie koiraa parhaimmalla mahdollisella tavalla eteenpäin. Ei riitä vain se, että koira juoksee puomin. Koiran on oltava tietoinen siitä mitä se on tekemässä.
Aikaa menee ylivoimaisesti eniten sen parissa, mutta tein jo vuoden alusta pieniä muutoksia kevään treenisuunnitelmaan. Ostin töistä kuuden agilitykepin sarjan taittorungolla ja pohjat olisi tarkoitus tehdä sen kanssa. Minun pitäisi melkeinpä asua siellä hallilla, joten keppien treenaaminen kotona säästää hurjasti aikaa ja vaivaa.
Keskiviikolle tarjoutui mahdollisuus käydä tuuraamassa kaveriani Haukkuvaarassa, joten mikäpäs siinä. Tiesin kyllä jo etukäteen radan olevan haasteellinen Sykkeelle. Otinkin tavoitteeksi lukituksen pitämisen vaikka minä liikkuisin. Ratatreenejä on tehty viimeksi joulukuussa, mutta tauko oli selvästi tehnyt tehtävänsä. Juoksupuomin harjoittelu on parantanut Sykkeen kehonhallintaa hurjasti ja se myös näkyi. Lukitus piti, Syke ponnisti oikealta etäisyydeltä ja teki erittäin hienoa työtä! Minun pieni punainen, tuulennopea taskuraketti.
Tänään oli molemmilla koirilla pitkästä aikaa uintipäivä Aquabarksilla ja habaviljelmät on laitettu itämään tälle vuodelle.
Viikonloppuna molemmilla koirilla on tiedossa myös spapäivä, sillä ensi viikolla on edessä useampi päivä milloin pitää olla edustuskunnossa. Melkoinen kevät tulossa, ei voi muuta sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti