Marraskuukin ennätti vaihtumaan joulukuuksi ja vaikka mitä. Mitään ns.normaalista poikkeavaa ei ole tapahtunut, vaikka kyllähän siinä arjessa on kaikkea opittavaa Sykkeen näkökulmasta. Neiti täytti eilen tasan 3 kuukautta ja painoa sillä on 2,3 kg. Heka painoi saman ikäisenä 2,6 kg joten miksikään kirpuksi tuo pentu ei tule jäämään. Blogin bannerikin pitäisi päivittää uudempaan, sillä Syke ei enää näytä lainkaan samanlaiselta.
Mitä tulee painoon, niin Syke on kyllä ollut ruoka-aikaan kotona. Se syö tällä hetkellä Purenaturalin penturuokaa kolmesti päivässä ja uskon, että tuskin alan ruokaa vaihtamaan ennen aikuisikää yhtään mihinkään. Päiväruuan jälkeen Syke saa natusteltavakseen joko broilerin kaulan -tai siiven. Lähinnä noiden hampaiden vuoksi olen tarjonnut sille ihan kunnon luita, jotka on kuitenkin hieman normaalia pehmeämpiä. Mikäli sille jää alapurenta, haluan että Syke osaa ns.käyttää hampaitaan siitä huolimatta. Edesmennellä Jimillähän oli alapurenta ja sillä meinasi teettää luiden syönti jonkin verran haasteita. Todennäköisesti Syke joutuu jo ennen joulua alamaitokulmureiden poistoon, jotta yläleuka saa tilaa kasvaa eteenpäin. Edelleen on siis hyvin vaikea sanoa, että kuinka ne hampaat sinne suuhun lopulta tulevat asettumaan. Aika sen näyttää.
Keskiviikkona käytin molemmat koirat klinikalla rokotettavana. Hekalle piti uusia kennelyskärokote ja Syke sai niskaansa rabiesrokotteen. Hekan kohdalla oli ehkä enemmän jännitettävää painon suhteen, mutta olin tietysti äärettömän iloinen kun vaaka näytti sen lihoneen peräti 200 grammaa! Kaiken sen kurjuuden ja muun jälkeen suunta on enemmän kuin oikea. Suvi laittoi rokotteen sumutteena kirsuun ja kerran ravisteltuaan Heka oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Se mm.söi Suvin kädestä, vaikka olikin toimenpidehuoneessa. Suvi sanoikin, että Heka kyllä jännittää mutta se ei enää pelkää kuten ennen. Tämän jälkeen tehtiin koiranvaihto ja oli Sykkeen vuoro. Olimme jo etukäteen sopineet Suvin kanssa, että rokotteen jälkeen Syke nostetaan välittömästi lattialle ettei se yhdistä kirvelyä hoitopöytään. Rabiesrokotehan nimittäin kirveltää jonkun verran. Syke ei huomannut koko rokotusta, mutta lattialle päästyään pääsi melkoinen poru jota jatkui ehkä n.minuutin. Sen jälkeen Syke oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sama meiniki jatkui kuin ennen rokotusta, joka näytti siis tältä.
Meillä oli rokotusta seuraavana päivänä normaalisti pentukurssin treenit, jonne Suvi tuli tekemään kurssiin kuuluvan käsittelyharjoituksen. Hieman jo facebookissa mietittiin ennen sitä, että on mielenkiintoista nähdä jäikö Sykkeelle mitään jännitteitä hoitohuonetta kohtaan rokotuskäynniltä. Ei jäänyt. Syke oli onnesta sekaisin ja punkesi täysillä Suvin syliin. Ihan uskomaton pentu ja niin tasainen hermorakenteeltaan ettei tosikaan.
Poikkeuksellisesti kävimme Hekan kanssa myös tämän viikon keskiviikkona agilitytreeneissä, sillä tuuraajamme Heidin koirat oli vastikään hierottu. Treeni keskittyi linjojen ohjaamiseen sekä kontaktiin, lukitukseen ja ennakointiin. Olin niin kujalla kuin vaan ikinä voi ylipäätään olla. Sokkareita ja valsseja, joista en tykkää yhtään. Etenkään ensimmäiseksi mainitusta, valssit vielä menee jotenkuten. Vaikka jankutan itselleni joka kerta "ohjaa linjoja, älä esteitä" niin tuon treenin aikana ohjasin kyllä linjoja niin huonosti että ihan jäi harmittamaan Hekan puolesta ihan tosissaan. Se yritti parhaansa ja meni tasan sinne minne sen ohjasin. Tuon treenin jälkeen aloin ihan vakavissani miettimään, että nyt on saatava jotain vaihtelua meidän tekemiseen. Jotain erilaista. Olenkin tässä selvitellyt vaihtoehtoja ja katsotaan, että mikä niistä tuottaa tulosta. Joulukuun puolivälissä järjestän täällä Jyväskylässä Sanni Kariniemen valmennuksen, minne olen menossa myös Hekan kanssa. Odotan sitä jo innolla, uskon että sieltä saamme myös sitä kaivattua vaihtelua.
Ensi viikko onkin sitten kunnon hulinaviikko. Nimittäin se on koiramessuja edeltävä viikko ja viikonloppuna matkustetaan sitten Helsinkiin. Tekemistä riittää ja vähän hirvittää, että loppuuko vuorokausista tunnit kesken. Sykkeen viidennet pentukurssin treenit jäävät harmillisesti välistä, kun allekirjoittanut käy ottamassa vähän hörppyä hammaslääkärissä. Onneksi Jari on luvannut laittaa treenikoostetta tulemaan sähköpostilla sekä tietysti treeniohjeita, niin pystymme Sykkeen kanssa harjoittelemaan ko.kerralla opittuja asioita kotona.
Laitan vielä ensi viikolla blogiin koosteen koiramessuista, että missä ja milloin Heka siellä on ja mitä me siellä tullaan tekemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti