"8 vuotta ei ole tälle koiralle ikä eikä mikään"

"Ei se voi olla yli 8-vuotias. Älä valehtele."

Yllämainitun lauseen kuulen vähintään viikottain. Kerta toisensa jälkeen ihmiset tulevat kysymään ja ihmettelemään, että miten ihmeessä Heka on pysynyt hyvässä kunnossa vuodesta toiseen. Viimeksi eilen vastasin tuohon kysymykseen ja siitä sainkin idean kirjoittaa aiheeseen liittyvän blogitekstin. Jo silloin kun Heka tuli minulle, oli itsestään selvyys että halusin kouluttaa siitä itselleni harrastuskoiran. Ja jotta koira kykenee suoriutumaan sille asetetuista "haasteista" (voiko niin sanoa), on sen kunnossa pitäminen ensi-sijaisen tärkeää.

1. Monipuolinen liikunta
Tarkoittaa käytännössä kaikkea muuta kuin pelkästään hihnaköpöttelyä. Paljon lenkkeilyä vaihtelevissa maastoissa, jotta koira oppii hallitsemaan kehoaan sekä vapaana, että myös hihnassa. Vaihdellen liikkumista ylä ja- alamäkeen sekä tietysti monipuoliseen liikuntaan kuuluu myös uinti. Koira oppii paitsi hallitsemaan kehoaan, myös sen lihakset ja nivelet vahvistuvat. Hyvä lihaskunto onkin se asia, mihin harrastuskoiran elämässä kiinnitän erityisesti huomiota.

Treenien ja kisojen yhteyteen kuuluu tietysti asianmukaiset lämmittely ja jäähdyttelyt. Niiden laiminlyöminen voi aiheuttaa mm.agilityssa kieltäytymistä hypyillä tai jäykkyyttä. Lisää lämmittelystä ja jäähdyttelystä voi käydä lukemassa esim. OneMindDogsin nettisivuilta -> Agilitykoirasi on urheilija.


2. Monipuolinen ruokavalio
Tästä nyt voisi kirjoittaa vaikka kymmenen sivua tekstiä, mutta yritän parhaani mukaan tiivistää asian niin hyvin kuin pystyn. Perustana on se, että Hekan ruokavalio perustuu pääasiassa lihaan. Olen jo useamman vuoden ajan noudattanut 50/50-ruokintamallia - puolet lihaa ja puolet laadukasta nappulaa. Ajoitan vuoden neljään eri kauteen - peruskuntokauteen, kisoihin tähdentävään kauteen, kisakauteen ja lopuksi lepokauteen. Ruuan määrä vaihtelee kullakin kaudella, jolloin kulutuskin on tietysti erilaista. Ruuan Heka saa kahdesti päivässä, mutta mitään orjallista ruoka-aikataulua en sen kanssa noudata. Näin ollen se ei turhaan ala valmistaa mahassaan ruuan pilkkomiseen tarvittavia mahahappoja, josta sitten seuraisi niitä kuuluisia tyhjän mahan oksennuksia. Varsinkin kisakaudella tämän "epäsäännöllisyyden" huomaa hyvin. Parhaimmillaan tiedossa on kisareissu toiselle paikkakunnalle ja Hekan on saatava ensimmäinen ruoka riittävän ajoissa jotta se ehtii sulamaan ja koira ehtii hyödyntämään sen ravinnon mahdollisimman hyvin. Kutsun tätä boostaamiseksi. Herätän itseni kisa-aamuisin normaalia aikaisemmin ihan vain sen vuoksi, että Heka ehtii syömään ja sillä jää aikaa edellämainittuun sulatteluun. Tottakai osa tietyn päivän ruuasta tulee treenien yhteydessä ja kisareissuilla annan ruuan n.puoli tuntia viimeisen jäähdyttelylenkin jälkeen, jotta elimistö ei enää käy kierroksilla.

Päivän ensimmäinen ateria on aina nappulapainotteinen höystettynä raejuustolla sekä yhdellä lisäravinteella (niihin tullaan tuonnempana.) Toisella kerralla meneekin sitten vaihdellen eri lihoja, mm.broileria, possua, kalkkunaa, hevosta yms. Joko raakana tai puoliraakana. 3 kertaa viikossa Heka jyystää erilaisia luita, mm.broilerin siipiä, kalkkunan kauloja tai sian kylkiluita. Kuivattuja luita sen sijaan sillä on aina jokunen lojumassa lattialla. Lihojakin katson vähän sen mukaan, että mitä annan milloinkin. Osa on vähärasvaisempaa ja osa tuhdimpaa tavaraa ja jos ollaan lepokaudella, annan tietysti vähärasvaisempia lihoja. Sama pätee myös nappulaan, jota meiltä löytyy kahta merkkiä.

Silloin kun on kisakausi, Heka tietysti liikkuu ja kuluttaa enemmän jolloin ruuan on oltava tarpeeksi tuhtia että se pystyy suoriutumaan ilman väsymystä. Minulle hyvä mittari tässä kaikessa on Heka itse, sillä jos ruokaa on liikuntaan nähden liian vähän, koira väsähtää esim.treenien jälkeen tosi nopeasti.

3. Lisäravinteet ja ravintolisät
Kirjoitin tästä aiheesta blogitekstin viime helmikuussa, sieltä voi käydä lukemassa tarkemmin mikä vaikuttaa mihinkin. Heka saa kuuden viikon kuureina sekä magnesiumia/b-vitamiinia ja nivelravinnetta sekä ympäri vuoden Nutrolin iho&turkki-öljyä. Magnesiumin/b-vitamiinin ja nivelravinteen annostuskoot olemme pohtineet sopiviksi Hekan hierojan ja osteopaatin kanssa, joten siksi en niitä tuo julki.

4. Nesteytys
Kaikista kovimmalla harjoittelu/kisakaudella meillä on käytössä sponsorimme FitDogin tarjoamat nesteytys ja/- palautumistuotteet, joista jälkimmäistä käytän treeneissä myös ympäri vuoden. Yhdellä jos toisella harrastuskoiran omistajalla tuppaa olemaan se ongelma, että miten sen koiran saisi juomaan tilanteissa jossa sen tulisi ehdottomasti saada nestettä. Heka oli myös yksi näistä, kunnes löysimme FitDogin. Nesteytysjuomaa Heka saa ennen suoritusta ja myös niiden välissä (antaa hyvin boostia sen sisältämän rasvan ansiosta) ja sitten suoritusten lopuksi palautusjuomaa. Kesällä käytän ko.tuotteita myös ihan normaalien juoksulenkkien yhteydessä. FitDogin tuomat, positiiviset vaikutukset kokonaisuudessaan näkyvät tuossa koirassa silloin, kun joko hieroja tai osteopaatti huoltaa sen kisakauden päätteeksi. Lihakset ovat elastiset, eivät lainkaan väsyneet ja kuivat.

5. Säännöllinen huoltaminen
Heka käy vähintään neljästi vuodessa joko CST-hoidossa tai osteopatiassa ja tarpeen vaatiessa myös muulloin, jos on tarvetta. Nyt olen ottanut sen huolto-ohjelmaan mukaan myös AlmaVetin mahdollistaman laserterapian. Olen myös itse käynyt kaksi käytännön koirahierontakurssia ja jokaisen treenin/kisasuorituksen jälkeen käyn koiran päästä häntään läpi. Myös Hekan CST-hoitaja on neuvonut minulle, mistä Hekaa voi hieroa jos haluaa vaikuttaa johonkin tiettyyn alueeseen kropassa. Vähintään kerran viikossa pyrin vahvistamaan Hekan syviä lihaksia tasapainotyynyllä.

Eläinlääkärillä Heka käy säännöllisesti tarkistuksissa ja rokotuksetkin pidetään tarkasti ajantasalla.

6. Vaatetus
Mitäpä siitä tähän sen enempää kirjoittelemaan, kun vanhempi blogiteksti aiheeseen liittyen löytyy täältä -> Koirien vaatetus - silkkaa turhuutta vai tarpeellista?

7. Riittävä lepo ja uni
Joku voi tässä vaiheessa ajatella, että voi hurja missä välissä se koiraparka ehtii lepäämään. Suurimman osan ajastahan Heka elelee ihan normaalia koiranelämää, johon kuuluu paitsi leikkimistä, niin myös riittävästi unta ja lepoa sekä tuttujen koirakavereiden tapaamista. Heka on myös oppinut, että kisa ja- esiintymisreissujen väliajoilla levätään, jolloin se ei ole ns."valmiustilassa" koko ajan. Olen myös hyvin tarkka siitä, miten ajoitan treenit, kisat ja esim.osteopatian jotta koira saa riittävästi aikaa palautua. Sama koskee myös kisakautta, jonka ajoitan aina kesään jolloin pohjakarvattoman koiran pitäminen kisakunnossa on helpompaa lämpimän vuodenajan ansiosta. Talvi on Hekan lepokausi ja kevään kolkutellessa oveen sitten aktivoidutaan kaiken tekemisen suhteen.

Haluan vielä kerran korostaa, että Heka ei ole minulle mikään urheiluväline. Se on perheenjäsen ja paras ystävä ja omistajana on minun tehtävä varmistaa, että se pysyy kunnossa vuodesta toiseen. Myös Hekan ell Suvi Heinola on todennut, että mikäli Heka vain pysyy yhtä hyvässä kunnossa, se on iskussa vielä 11-12 vuotiaana. Sitä tietysti toivon minäkin ja koputan puuta kolmesti. Heka senkun pistää lisää vauhtia moottoriin ja vaihdetta silmään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti