A.n juoksukontakti leviää leviämistään

Kesäkuun viimeinen päivä ja otsikossa lienee kaikki oleellinen, mistä tulen purnaamaan. Kyllä se on vaan todettava ääneen, että A:n juoksukontakti senkun leviää leviämistään. Kirjaimellisesti ja sanan jokaisessa merkityksessä. Huoh. Ongelma on siinä, että niin kisa kuin -treenitilanteessa ensimmäisellä kerralla Heka roiskii ihan röyhkeästi kontaktipinnan yli. Kun asia korjataan samantien siihen perään, sitä ollaan niin enkeliä ettei tosikaan. Kyse on tosiaankin vain tuosta ensimmäisestä kerrasta, sen jälkeen mistään yli loikkimisesta ei ole tietoa oikeastaan ollenkaan. Mitäkö ajattelen? Voin kertoa, että kyllä se v****aa. Ankarasti. Kyllä minä sen kuitenkin jo alussa tiesin, että tämän asian kanssa saadaan "tapella" syystä ja toisestakin. Väkisinkin mietin sitä, että onko Heka kehittänyt tästä nyt samanlaisen porsaanreiän, kuin lähtötilanteet aikoinaan? Ensimmäisellä kerralla kun kokeillaan onnistuisiko lähdöstä karkaaminen tai vastaavasti kontaktipinnan yli loikkaaminen, muistaakin toisella kerralla kummasti miten sitä oikein pitikään tehdä. Olen myös tullut pohtineeksi ylimenevää virettä, varsinkin kisojen ja treenien alussa mutta sitten se tuntuu laskevan sopivalle tasolle.

Kuvat: Virpi Cato

Tiian ohjeilla olen kuitenkin treenaamista jatkanut; 2 x 2 toistoa boksilla molemmilta puolilta sekä 2 x 2 täysin samalla tavalla, mutta ilman boksia. Hekalla on kuitenkin opittua asiaa taustalla (2 on 2off) ja ylipäätään juoksukontaktiin siirtyminen oli iso päätös ja tiesin sen teettävän töitä. Minulla on ollut appari toisina silminä naksauttamassa oikeasta osumisesta kontaktin alastulolle, mutta mietityttää sekin että tuleeko se naksautus kuitenkaan ihan oikeaan aikaan ja silloin kun pitäisi. Hekaan päin katsominen A:ta suorittaessa on ehdottomasti kielletty ja oikeastaan appari on ainoa, jolta pystyn saamaan sen tiedon menikö kontakti oikein vai pieleen; Naks -> oikein, ei naksautusta -> väärin. 2on 2offiin en A:lla ole kuitenkaan enää palaamassa. Minä haluan saada tämän asian toimimaan ja olen päättänyt siinä onnistua. Yksi hyvä syy on jo pelkästään siinä, että Hekan etukroppa on ollut paljon paremmassa kunnossa juoksukontaktiin siirtymisen jälkeen. Odotan Tiian näkökulmaa tähän asiaan ja katsotaan sitten, että miten oikein jatketaan.

Saatiin onneksi onnistuneitakin toistoja A:lla tehtyä ja asia jätettiin nyt toistaiseksi sikseen. 3.kentällä oli pätkä mm-karsintojen finaaliradasta ja tottakai mekin sitten sitä hyödyksi käytettiin. Oli aivan loistava tilaisuus treenata noita putkiin lähetyksiä ja irtoamisia. Pieni valkoinen vilahdus oli pätevä edes jossakin. Puomin 2on 2offia muistuttelin ja onneksi sen kanssa tuntuu oppi pysyvän päässä. Ainakin toistaiseksi. Ohjauskuvioista halusin treenata saksalaista, sitä mörköä jota pelkäsin neljän vuoden ajan törmättyäni Hekan kanssa todella pahasti. Nyt olen viimeisen kahdeksan kuukauden aikana rohkaistunut sen suhteen entistä enemmän eikä se ole ollenkaan niin vaikea käytännössä, kun vaan muistaa sen KATSEEN ja koiran lähdettyä takaakierrolle ei jää munimaan sen eteen. Olen jopa itsekkin yllättynyt sen sujuvuudesta. Itse kisatilanteessa tuskin uskaltaisin sitä vielä tässä vaiheessa käyttää, mutta 3-4 esteen tekniikkasuoralla se sujuu jo melko hyvin. Sain jopa aikaiseksi ottaa tästä todistusaineistoa videolle, joka puhukoon puolestaan.




Oikeastaan tänään tuli aika extempore-lähtö hallille, kun Jyväskyläläinen harrastelijavalokuvaaja etsi kuvattavia koiramalleja ja tarjosin hänelle hiukan haastavuutta; Hämäriä olosuhteita sekä pienen ja nopean, valkoisen villakoiran. Tässä bloggauksessa näkyvät kuvat ovatkin hänen räpsimiään - kiitos kuvista Virpi Cato! Ihan kaikkia en tähän laittanut näytille (49 kpl), mutta eiköhän niillä saada jatkossa näitä agilityyn liittyviä sepustuksia täyteltyä.

2 kommenttia:

  1. Liityn juoksu-A-tuskailijakerhoon. Laikallehan ei ole missään vaiheessa opetettu ko. esteelle pysäytyskontakteja, mutta siltä kun puuttuu niitä oleellisia ruuveja päästä, niin aika vääntämistä toi juoksukontakti on sen kanssa. :P Roiskiminen on hauskaa... Koska "hei, höhö, täältä pääsee nopeemmin alas näin... ai ei palkkaa? Ai no voimmä kokeilla sitä oikeetakin tapaa. :DDDD" Nitistän ton elukan kohta. :D Kaikella rakkaudella.

    Ah, toi saksalainen näyttää kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sentään saksalaisen suhteen on asiat melko hyvällä mallilla ja se jopa näyttää kivalta.:)

      En ole yksin tämän juoksukontaktituskailun kanssa :DD Meillä ongelma tuntuu olevan osittain myös siinä, että pysäytyskontakeilla pystyy alastulolla sanomaan koiralle käskyn joka ikäänkuin "viittaa" tulevaan. Ja Hekalla kun on tota opittua taustaa takana, niin mitä pirua tohon juoksukontaktiin voisi keksiä...tuskaista!

      Ilmoitellaan puolin ja toisin jos jompikumpi hiffaa jotakin ;)

      Poista