perjantai 2. toukokuuta 2014

Tosimies irokeesissaan verhoutuu pinkkiin

Toukokuu. Masentaa. Kohta on jo kesäkuu eikä minkäänlaisia tuloksia alla - mistään. Paitsi se freestylen jämätulos huhtikuulta. Oli ehkä väärin asettaa tavoitteita tälle vuodelle. Niistä yksikään ei todennäköisesti toteudu. Toisaalta, mitä sitä stressaamaan. Hekan kanssa yhdessä tekeminen ja harrastaminen on ihan parasta ja kai niitä tuloksia sitten tulee, kun on niiden aika. Ehkä. En odottanutkaan, että 3.luokassa alkaisi heti nollia satelemaan mutta tulisi nyt vaikka se 5, 10 tai 15 jostakin. No, en jaksa tästä sen enempää jauhaa. Kesä on jo ihan oven takana ja se ei olisi mitään ilman tulevia kisareissuja. Parhaimmat ihmiset, hienot koirat, loistavaa seuraa ja ennenkaikkea se fiilis. Me ollaan niin valmiina tulevaan kisakauteen.

1½ viikkoa sitten Hekan kevythäkistä katkesi piela. Hienoa. Häkki ei ollut kuin reilun vuoden vanha, mutta se osoitti jo viime kesänä hajoamisen merkkejä. Ihme, että se kesti näinkin kauan. No eihän siinä mikään muu auttanut, kuin ruveta selailemaan eri verkkokauppoja ja hankkia uusi häkki - joka on ihan ehdoton treeneissä, kursseilla ja kisoissa. Ilman ei toimeen tulla. Peten koiratarvikkeella olikin tietyn merkkiset kevythäkit -40% alennuksessa ja tottakai käytin sen tarjouksen heti hyödyksi. Koska harmaa on kovin tylsä väri ja lime liian kirkas, jäi jäljelle vain yksi vaihtoehto: PINKKI. Aika julmaa kuulemma, mutta omasta mielestäni tuo on aika söpö näky. Hekalle sitä ei tietenkään kerrota, että sen uusi kevythäkki on väriltään pinkki. Tuossa häkissä on tosi kivana yksityiskohtana nuo alas laskettavat harmaat läpät, joita on sekä edessä, että takana ja molemmilla sivuilla. Toisinaan pistää ärsyttämään, kun ihmiset antavat koiriensa tulla nenäilemään aivan siihen häkin eteen. Pyydän anteeksi jos joku itsensä tästä tunnistaa, mutta itse koen niin, että häkki on Hekan omaa aluetta missä sen kuuluu saada rauhoittua, rentoutua ja olla omissa oloissaan. Noiden läppien ansiosta saan häkin sivut, taka sekä - etuosan tarvittaessa peitettyä eikä tarvikse enää erikseen kannella mukana jotain peittoa tai pyyhettä. Sekin vie mukamas aivan liikaa tilaa.


Tällä viikolla tilasin itselleni myös kunnon treenikassin, jonka sain tänään. Alkoi keittää kiinni, kun aina treeneihin tai kisoihin lähtiessä oli repun lisäksi ainakin 2 nyssäkkää kannettavana. Tuonne treenikassiin mahtuu ihan kaikki. Luksusta. Olen mukavuudenhaluinen. Lisäksi kannan nykyään mukanani kahta kenkäparia. Nuo aksakengät isken jalkoihini vain treenien/kisasuorituksen ajaksi, mutta noin muuten käytän ihan perus juoksukenkiä. Liian vaikeaa kun kengät vie repusta liian ison tilan, joten parempi kun kaikki vermeet mahtuu yhteen ja samaan kassiin. Tuo ei ole liian iso ja ärsyttävä, mutta ei myöskään liian pieni ja ahdas. Juuri sellainen sopiva siltä väliltä. Huomaatteko värin? Sekin on pinkki. Pinkki on pop.

Olimme tänään Haukkuvaaran/poppareiden porukalla agilitynäytöksessä Halssilan koululla. Julia oli rakentanut kivan, 12 esteen radan ja piristi kummasti päästä aksailemaan ulkokentälle. Hekakin oli hyvin kuulolla, oma pieni huolimattomuusvirhe mahtui joukkoon mutta koira oli handussa koko ajan vaikka ympärillä oli karkeasti arvioituna 30-50 lasta. Muutama jopa seisoi aivan Hekan takana, n. metrin päässä sen odottaessa lähtölupaa. Mutta Hekaan voi aina luottaa, sitä ei tunnu mikään häiritsevän kun on aksasta kysymys. Sellainen se on ollut aina. Meille tulikin nyt sitten ohjelmaa huomiselle 3 päivän varoitusajalla. Aamulla lähdetään Kuopioon ACElle silaisemaan Hekan juoksu-A kuntoon ja illalla on tiedossa Antskuksi muuntautumista, kun mennään nelikymppisynttäreille esiintymään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti