Hekan kunto-ohjelma starttaa

Jotkut ne laatii kunto-ohjelmia jotta paino lähtisi putoamaan, mutta Heka sen sijaan lähtee hankkimaan kuihtuneita lihaksiaan takaisin.


Viime viikon agilityharjoituksissa Hekan liikkuminen ja eteneminen oli aika holtitonta. Rimoja tuli alas ja tiukoissa käännöksissä sillä oli täysi työ pysyä pystyssä. Se ei ole sille normaalia, ei yhtään. Joku voisi hyvinkin kuitata asian "sitä se ikä teettää", mutta Heka on koko ikänsä ollut erittäin hyvä hallitsemaan kehoaan sekä erityisesti syviä lihaksia. Talvi on ollut sille vuodesta toiseen pääasiallisesti lepoaikaa ja jo pelkästään se riittää siihen, että tottakai lihasmassa hieman kuihtuu. Hekan kohdalla kuitenkin vaikuttaa vielä kaiken sen lisäksi pitkä sairastelukierre, pääasiassa pelkät hihnalenkkeilyt, proteiiniköyhä ruokavalio sekä tammikuun lopussa tapahtunut loukkaantuminen. Ei siis ole mikään ihme, että keho ei pysy mielen vauhdissa eikä se tule pysymään niin kauan, ennen kuin saadaan lihasta kasvatettua.


Käytin Hekan lauantaina lihaskunnon kartoituksessa Lindalla ja hän oli kanssani täysin samaa mieltä. Agility menee tauolle kuukauden ajaksi. Viikottaiset treenit korvataan uinnilla, pakkasten antaessa myöten ohjelmaan lisätään hanki -ja ylämäkikävelyitä sekä erilaisia kehonhallintaharjoituksia tasapainotyynyllä. Takaosassa Hekalla on lihasta ihan hyvin, mutta niihinkin pitäisi saada vähän kimmoisuutta lisää. Vertailin ihan huvikseni Anallergenicin ja Savon proteiinipitoisuuksia, ensimmäiseksi mainitussa sitä oli vain 18% kun taas sitten Savossa sitä on peräti 26%. Lisäksi Anallergenicin aikaan Heka ei saanut lihaa kuin hyvin pieninä määrinä, joten eipä se ruokakaan ole lihasmassaan juuri vaikuttanut. Savon ohella Heka pystyy jo syömään huomattavasti isompia määriä lihaa, joten kaikki nämä yhdessä tulevat varmasti vaikuttamaan asiaan.

En halua ottaa enää yhtäkään riskiä minkäänlaisesta loukkaantumisesta. Pyhitetään maaliskuu hyvillä mielin haban kasvattamiselle sekä kids & pets - lapsi -& lemmikkimessuille valmistautumiseen. Lähtöpaino Hekalla on nyt 5,9 kg. Tavoite on vähintään 6,1 kg. 

Heka testaa Savoa - Kuidun lähteet

Kaupallinen yhteistyö - Dagsmark Petfood Oy

Savo tekee tuloaan markkinoille melkoisella rytinällä, joten päätin julkaista vielä tämän blogitekstin heti edellisen perään.

Edellisessä kirjoituksessa kävin tarkemmin läpi Savon eläinproteiinin lähdettä, siipikarjajauhoa ja jos sana lihajauho kalskahtaa useimpien koiranomistajien korviin, niin viljat ne vasta tuntuukin herättävän närkästystä. 

Olen itse vannonut joitakin vuosia sitten täysin viljattoman ruokavalion nimeen, mutta Hekan myötä käsitykseni viljoista ja ylipäätään kuiduista ovat jälleen muuttuneet. Viljoja pidetään yhtenä suurimmista syyllisistä erilaisiin terveysongelmiin niin ihmisillä kuin koirillakin, mutta niin pidetään myös liian vähäistä kuidun saantiakin. Hekan kohdalla jälkimmäinen vaihtoehto aiheutti sille mm.ripulia ja sen myötä ongelmia anaalirauhasissa. Lihan määrä sen ruokavaliossa oli yksinkertaisesti aivan liian suuri, kun taas kuidun määrä oli lähes olematon. Viime syksynä Heka kärsi elämänsä ensimmäisestä hiivasta ja olin varma siitä, että syy on viljoissa. Siinä missä karsin viljat minimiin, nostin samalla lihan osuutta ja johan oli soppa valmis. Myöhemmin on kuitenkin selvinnyt, että Hekan elimistö itsessään ei ole hiivalle altis. Hiiva nimittäin ottaa melko usein elimistössä ylivallan, jos suoliston toiminta on sekaisin. Hekallahan se oli juuri niin, sillä kun ruokavalio saatiin kohdilleen ja suolisto elpymään, hävisi hiivakin. Karsin siis käytännössä viljat pois sen ruokavaliosta alun alkaenkin ihan turhaan. Oppia ikä kaikki. Minulla ei ole mitään viljatonta ruokavaliota tai raakaruokintaa vastaan. Jos jonkun koira voi edellämainituilla ruokintatavoilla erinomaisesti niin hei, sehän on vaan hieno asia. Pointti olikin nyt siinä, että lihajauhon ohella eivät ne viljatkaan välttämättä ole aina se kaiken oireilun alku sekä juuri.

Savossa on käytetty kuidun lähteinä kauraa, pellavansiementä ja metsämarjajauhetta. Kaikki kolme ovat sellaisia raaka-aineita, jotka parantavat suoliston toimintaa, tehostavat elimistön myrkynpoistomekanismeja sekä tukevat hyvälaatuisten bakteerien kasvua.

Kaura - ehkäisee ripulia ja tasapainottaa suoliston toimintaa.

Pellavansiemen - Pintakuoren alla on runsas limakerros, joka suojelee mahasuolikanavan pintakerrosta. Liukenevat kuidut  ovat hyvää ravintoa suoliston normaalille bakteerikannalle. Ne edistävät suolen terveyttä ja yhdessä lima-aineen kanssa lisäävät paksusuolen sisältöä.

Metsämarjajauhe - tehostaa elimistön myrkynpoistomekanismeja sekä vahvistaa puolustus -ja puhdistusjärjestelmää. Yhdessä pellavansiementen kanssa mahan sekä suoliston toiminta paranee entisestään ja bakteerien kiinnittyminen suoliston pintaan voi estyä.

Käytin lähteinä hidasta elämää-sivuston artikkelia: Pellava-marjarouhe huoltaa vatsaasi.


Tällä kaikella on varmasti ollut erittäin suuri merkitys siinä, että Hekan suoliston toiminta on Savon myötä parantunut entisestään. Se sisältää paljon sellaisia raaka-aineita, millä on tutkitusti erinomaisia vaikutuksia suoliston kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Erittäin suurena plussana on edelleen tietysti kotimaisuus. 

Savo sisältää myös juurikasleikettä sekä perunaa, joita käytetään kuidun lähteinä. Ne tuntuvat olevan ehkä kolmea edellämainittua enemmän "kiisteltyjä" raaka-aineita. Heka esim. ei ole koskaan ollut perunalle yliherkkä. Nämä menee taas sinne "mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle"-osastolle. Koska kyseessä on kotimainen tuote, esim.riisi kuidun lähteenä ei ole vaihtoehto.

Heka testaa Savoa - tarkastelussa lihajauho

Kaupallinen yhteistyö - Dagsmark Petfood Oy

Hieman yli viikko sitten posti toi Hekalle neljä kappaletta kahden kilon pussia Savoa kokeiltavaksi. Blogiteksti ensivaikutelmasta löytyy tätä linkkiä klikkaamalla.

Vuodesta 2010 lähtien on tiedostettu, että Hekalla on tiettyihin raaka-aineisiin reagoiva maha. Niitä ovat mm.kananmuna, lohi (myös öljy), maissi sekä viimeisen vuoden aikana lista kasvoi nappuloiden säilöntään käytettävillä eläinrasvoilla. Ensimmäisinä kolmena päivänä aloin sekoittamaan Savoa anallergenicin joukkoon joista viimeisenä Savon osuus oli 3/4. Viime keskiviikosta lähtien Heka on syönyt pääravintonaan ainoastaan Savoa.


Kuten jo edellisessä tekstissä mainitsin, omasta mielestäni ko.ruuan isoin valtti on ehdottomasti siinä, että raaka-aineiden alkuperä on selvillä. Kaikki on kotimaista ja puhdasta sekä elintarvikekelpoista eikä säilöntään ole käytetty minkäänlaisia lisä -tai väriaineita. Tiedän nyt 100% varmuudella mitä Heka syö ja mitä sinne mahaan lopulta päätyy.

Tässä vaiheessa moni saattaa vetäistä esiin sen perinteisen raakaruokakortin. Jos kerran haluaa olla täysin varma mitä koira syö, onnistuu se vain sekä ainoastaan raakaruualla. Ehkä niin onkin. Kuitenkin vastoin yleisiä luuloja "raakaruoka ratkaisee kaikki ongelmat", se ei todellakaan ole niin. Maailmassa on paljon koiria, joille raakaruokinta ei ole vaihtoehto. Heka on niistä yksi. Minäkin elin joskus siinä uskossa, että raakaruokinta on se ainoa ja oikea tapa saada koira hyvinvoivaksi. Sillä ajattelutavalla Heka meni lopulta niin huonoon kuntoon, että sillä kesti useamman kuukauden toipua erittäin rankasta ripulista. Ja ei, kyse ei todellakaan ollut siitä, etteikö raakaan totuttamista olisi tehty tarpeeksi hitaasti ja harkiten. Uskokaa, yhtään sen hitaammin en olisi sitä voinut tehdä. 

Olen seurannut Savon (sekä myös Hämeen) ympärillä käytäviä keskusteluja ja moni tuntuu kalskahtavan sanaa "lihajauho." Otetaanpa tähän väliin lainaus suoraan Dagsmark Petfood Oy:n sivuilta koskien Häme-täysravintoa:

1.Miksi Dagsmark Häme-täysravinnoissa liha ei ole valmistusaineluettelossa ensimmäisenä?
"Tämä johtuu siitä, että käytämme valmistusprosessissamme kuivattuja eläinproteiinin lähteitä (kala ja sika), jotka eivät sisällä käytännössä lainkaan vettä. Tiesithän, että tuore liha sisältää noin 70% vettä, joka haihtuu nappulan (kuivaruoka) valmistusprosessissa. Kuivattua lihaa ei näin ollen tarvitse lisätä määrällisesti läheskään niin paljoa kuin tuoretta, kun jo saavutetaan sama eläinproteiinipitoisuus tuotteeseen. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, onko kuivaruuassa lihapitoisuus ilmoitettu tuoreena vai kuivattuna lihana."

Useimmat koirille tarkoitetut, eri eläinten lihat sisältävät suurimmaksi osaksi pelkkää roipetta, mm.sidekudosta, jänteitä ja joskus jopa nahkaa. Huonolaatuinen liha on paitsi ravintoköyhää, se myös aiheuttaa ruuansulatuskanavan ongelmista kärsiville koirille erilaisia oireita. Palataan siihen lihajauhoon. Savossa käytetyn eläinproteiinin lähde on siipikarjajauho (kana.) Yksi hyvän sulavuuden ja hyödynnettävyyden mittari Hekan kohdalla on se, että Savon myötä sen mahan toiminta on parantunut entisestään ja viimeisetkin närästykseen viittaavat oireet hävisivät. Ihan rehellisesti sanoen, Hekan jätökset ovat Savon jälkeen olleet juuri sellaista laatua millaista sen kaikkien tutkimusten sekä artikkelien mukaan kuuluisi olla. Eli uskallan väittää, ettei se lihajauho aina automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi sisällöltään jotenkin huonoa. Heka on siitä elävä esimerkki. Jos liha olisi huonolaatuista, Heka kyllä reagoisi siihen suolistollaan.

Jatkamme Savo-linjalla ja tulen palaamaan aiheeseen lähiviikkojen aikana. Silloin kerron enemmän sen vaikutuksista ja kuinka suuri merkitys muilla raaka-aineilla on ollut.

Sekakäyttäjä-Syke

Heti alkuun pahoittelut tuosta huomiota herättävästä otsikoinnista. Se vaan tulee kuvastamaan tätä blogitekstiä kokonaisuudessaan aika hyvin. Koska Hekan elämään ei vielä kuulu muuta kuin niskajumppailua ja lenkkeilyä, voisin kertoa hieman tarkemmin mitä punaiselle superpallolle kuuluu. Hetkeen en ole siitä syväluotaavammin kirjoitellutkaan.

Pitäisi pikkuhiljaa tehdä selkeää treenisuunnitelmaa, että mitä harjoitellaan milloinkin. Se on edelleen työn alla. Sen vuoksi Syke touhuilee tällä hetkellä kaikkea sekaisin. Viime keskiviikkona Syke pääsi tuuraamaan Hekaa sen omalle agilityvuorolle, sinne sentään sain aikaiseksi tehtyä kunnon suunnitelman. Kun muut tutustuivat rataan, Syke kävi tutustumassa puomin alastuloon naksuttimen voimalla. Todella nopeasti ja rohkeasti se sinne kiipesi eikä jännittänyt yhtään. Tainan avustuksella harjoiteltiin omalla vuorollamme ensin yhden aidan siivekkeiden läpi juoksemista ponnarilla ja lopuksi jopa kahta. Tältä se näytti:


Aikamoinen tenava. Yhä enemmän tuntuu siltä, että siitä tulee Hekalle ihan kelpo seuraaja agilityradoille. Sykettä ei haitannut lainkaan viereisellä kentällä harjoittelevat, toiset koirat. Se keskittyi täysillä vain omaan tekemiseensä. Vaikka mitään suunnitelmaa ei ole, Syke kuitenkin oppii koko ajan häiriössä toimimista ja silloin kun harjoitellaan, kaikki muu ignoorataan.

Syke täytti viime viikolla JO 5 kuukautta. Se ei ole enää mikään pikkukakara, vaikka pentu edelleen onkin. Painoa sillä on tällä hetkellä 3,7 kiloa ja mitoissa Syke alkaa olla edesmenneen toyvillakoirani, Jimin, kokoluokkaa. Eniten olen keskittynyt siihen, että Syke on saanut omaksuttua tärkeimmät arkirutiinit ja niiden suhteen kaikki onkin jo miltei ihan selvää pässinlihaa. Ulkona on harjoiteltu ahkerasti ohituksia ja se on meinannut olla toisinaan melko haasteellista. Ei Sykkeen, vaan nimenomaan niiden ohikulkijoiden vuoksi. Syke kyllä osaa ohittaa, mutta tottakai tuollainen söpö pentu kiinnittää ihmisten huomion ja jos joku erehtyykin vaikka hymyilemään Sykkeen suuntaan, menee ohitusharjoitukset ihan plörinäksi. Onneksi olen kuitenkin löytänyt harjoitteluun hyviä apukeinoja, yritän omilla eleilläni viestittää ohikulkijoille, että tässä oikeasti harjoitellaan jotain. Ainakin toistaiseksi tämä keino on toiminut.

Asia jota olen hämmästellyt nyt kuukauden ajan, on sisäsiisteys. Syke ei ole enää kuukauteen tehnyt kumpaakaan hätää sisälle. Ei edes öisin tai päivisin kun ovat Hekan kanssa kahdestaan kotona. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut laittaa pissakaukaloa -ja alustaa pois, sillä vahinkoja voi vielä sattua. Jotenkin oletin, että sisäsiisteyden opetteluun saa kulutettua eniten aikaa kun kyseessä on syys/talvipentu. Aina voi kuitenkin yllättyä positiivisesti ja tässä kävi juuri niin.


Lopuksi voisin vielä kertoa Sykkeen hammaskuulumisista, ne nimittäin tuntuu kiinnostavan ihmisiä tällä hetkellä eniten. Kaikki muut hampaat on vaihtuneet paitsi ylhäällä olevat maitokulmurit, jotka eivät ole vielä tulleet ikenien läpi näkyiin. Ell-Tiina seuraa Sykkeen tilannetta viikottain ja tällä viikolla saatiin erittäin positiivisia uutisia. Yläleuka on kirinyt alaleukaa hurjasti kiinni ja on todellakin enää millistä, korkeintaan kahdesta kiinni että purenta voisi muuttua oikeanlaiseksi. Tilanne elää siis edelleen ja käy koko ajan jännittävämmäksi.

Osuvan nimen olen ainakin tälle neidille valinnut. Hän todellakin pitää sykkeet kaikilla korkealla, näköjään loppuun asti.

Heka testaa suomalaista koiranruokaa - ensivaikutelma Savosta

Kaupallinen yhteistyö - Dagsmark Petfood Oy

Heka sai eilen odotettua ja mieluisaa postia Dagsmark Petfood Oy:ltä, joka siis on täysin kotimainen lemmikkieläinruokien valmistaja. Ruoka valmistetaan Suomessa ja kaikki käytettävät raaka-aineet ovat puhdasta, kotimaista laatua.


Dagsmark Petfood Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Laura Strömberg, on sponsoroinut koiriani jo useamman vuoden ajan FitDogin toimesta. Muistan kun ensimmäisen kerran kuulin, että hän aikoo lähteä luomaan kotimaista kuivaruokaa koirille, innostuin hiljaisesti. Erään sähköpostiviestittelyn yhteydessä mainitsin ohimennen: "kehitä joskus sellainen nappula, joka on joko kana -tai kalkkunapohjainen ja mikä ei sisällä lainkaan kananmunaa, maissia, kalaa tai kalaöljyä ja jota ei ole kuorrutettu kaikenmaailman rasvakerroksilla eikä lisä -ja täyteaineilla." Ensin markkinoille tuli kala -ja possupohjainen Häme ja nyt...Häme saa rinnalleen siipikarjapohjaisen Savon, joka löytää tiensä kauppojen hyllyille maaliskuun aikana. Kun Laura sitten julkaisi Savon raaka-aineluettelon, suurinpiirtein itkin onnesta ja ilosta. Savo ei sisällä yhtään yllämainittuja raaka-aineita. Ei niin yhtään. Ei ole muuten ollut mitenkään helppoa näiden vuosien aikana löytää Hekalle sellaista kuivaruokaa, joka ei sisältäisi ko.raaka-aineita lainkaan. Täysin raakaahan Heka ei kestä, on kokeiltu ja sen seurauksena kesti todella kauan saada koira takaisin terveeksi.

En tiedä pystyykö kukaan miettimään omalle kohdalle sitä fiilistä, kun olet odottanut jotain yli kahdeksan vuotta ja sitten hetkessä tulee tunne, että ihan kuin ne toiveet olisi todellakin kuultu ja niihin on vastattu. Ehkä tätä tunnetta ei välttämättä pysty sellainen koiranomistaja ymmärtämään, jonka koira ei ole koskaan kärsinyt pahoista suolisto-ongelmista. 

Laura on ollut tietoinen Hekan suolisto-ongelmista ja hän kysyikin, että olisinko kiinnostunut kokeilemaan Savoa sille. Ei tarvinnut kahdesti kysyä. Tottakai olin! Eilen perille tulleessa paketissa oli yhteensä neljä 2 kg:n pussia Savoa. Eilen iltapäivällä annoin Hekan maistaa tasan 3 nappulaa ja hän ei tahtonut alkuunsa ymmärtää, että tähänkö se nyt loppui. Saman päivän illalla annoin vielä n.20 kappaletta Savoa sekoitettuna tuttuihin nappuloihin. Valehtelisin jos väittäisin, etten olisi odottanut aamua hieman kauhunsekaisin tuntein. Meidän blogia seuranneet ymmärtävät varmasti että miksi. Olin positiivisesti yllättynyt. Aamuruokana annoin Savoa n.puoli desiä ja siitä enää puolet rc:tä. Kotiin tullessani olin lähes varma, että Hekalla on kova kiire ulos. Ja mitä vielä. Maha pelittää eikä suolisto käy myöskään kierroksilla. Toki nyt aikaa on ehtinyt kulumaan käytännössä vain yhden päivän verran, mutta jo tuossa ajassa Hekan suolisto antaa yleensä tiettyjä signaaleja sopimattomuudesta. Sen jos jonkun olen tässä vuosien varrella laittanut merkille.


Uskon vahvasti siihen, että Savo tulee sopimaan Hekalle pitkälläkin tähtäimellä. Nyt olen 100% varma mitä Heka syö sekä mitä sinne mahaan lopulta menee. Ko. ruuan valtti on omasta mielestäni ehdottomasti siinä, että raaka-aineiden alkuperä on selvillä - kotimaista sekä täysin puhdasta, ilman turhia lisä -ja säilöntäaineita.

Kiitos Laura & Dagsmark Petfood Oy!

Vapautetaan vagushermo

Heka on "opettanut" minulle paljon asioita koirien suolisto-ongelmista. Jotkut kaverinikin ovat jopa vitsailleet puoliksi tosissaan, että pitäisi perustaa jonkinlainen Tiinan tukinurkkaus asiaan liittyen. Myönnän, että tieto on lisännyt tuskaa ja paljon mieluummin olisin jättänyt kaiken kokematta. Silti sillä tiedolla olen saanut helpotettua Hekan tuskaa ja tänään opin jälleen eräästä aiheesta vähän lisää - nimittäin närästyksestä.

Hekalla oli tänään varattuna Marjolle tarkistusaika jolla kartoitettiin, että missä kuosissa kroppa mahtaa tällä hetkellä olla. Tuo koira on todellakin saanut tähänastisen elämänsä isoimman (ja toivottavasti myös viimeisen) tällin agilityradalla ja etuosa oli vielä jonkin verran juntturassa. Siinä sitten otin puheeksi myös kipulääkekuurin seurauksena ilmaantuneen, pienimuotoisen närästysoireilun johon sain Suvilta ohjeistuksen antaa lyhyehkön Antepsin-kuurin. Koska Hekan maha on mikä se on ja kipulääkekuurit ärsyttävät sen suolistoa aika herkästi, Antepsinia oli pakko antaa. Se on selvästi helpottanut Hekan oloa ja oireilu on vähäistä, mutta ei ole kokonaan poistunut. Sanotaanko näin, että onneksi otin asian puheeksi. Marjo alkoi käsitellä tiettyä aluetta Hekan kehosta ja n.10 minuutin kuluttua tuo koira päästi ilmoille elämänsä mojovimman röyhtäisyn. Katsoin Marjoa ilmeellä "mitä ihmettä sää sille teit?!" ja hetken päästä sain oppia jotain uutta sekä mielenkiintoista. Sen uuden ja mielenkiintoisen nimi on: Vagushermo.


Mikä ihmeen Vagushermo?

Marjo selitti siitä minulle hyvin tarkkaan ja perinpohjaisesti, mutta tottakai halusin googlata asiasta vielä hieman lisää.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiertäjähermo eli vagushermo on kaulassa lähelle pintaa tuleva kymmenes aivohermo ja tärkein parasympaattinen hermo. Se vie aivoihin tietoa esim. suoliston ja sydämen tilasta. Stressistä tai traumasta johtuva hermoston yliaktiivisuus vaimentaa kiertäjähermon toimintaa ja voi aiheuttaa ongelmia esim. ruuansulatuskanavassa. 

Ruokatorven hermotus. Ruokatorven hermottaa kymmenes aivohermo, vagushermo (kiertäjähermo) ja se on tärkein parasympaattinen hermoPisin aivohermoista, alkaa aivojen pohjasta ja ulottuu aina paksusuolen alkuosaan asti. Siitä lähtee lukuisia haaroja eri alueille: keuhkot, sydän, ruokatorvi, suolisto, maksa, munuaiset, korva, kurkunpään lihakset ja äänihuulet. 

Ruokatorven alaosan hermopäätteiden ärsytys pystyy aiheuttamaan oireita heijastevaikutuksen kautta ilman konkreettista hapon ylösnousua reagoivalle alueelle. Kiertäjähermo voi happoärsytyksen myötä herkistyä niin, että kivun aistiminen lisääntyy tai voimistuu. Tietyn tyyppisten hermojen katoaminen tai hermotoiminnan epätasapaino saa aikaan ruokatorven liikehäiriöitä.

Hekan närästysoireilun ovat varmasti saaneet aikaan paitsi ne kipulääkkeet, niin myös vagushermon toimintahäiriö joka on seurausta siitä taannoisesta liukastumisesta putkessa. Useat googlehaut antavat tuloksia vagushermon yhteydestä närästysoireiluun, joten mistään huuhaasta ei todellakaan ole kysymys. Närästys jäi Marjon hoitohuoneeseen, sillä kotiin tultuamme Heka söi iltaruuan normaalisti ja se ei ole röyhtäillyt enää yhtään. Antepsiniakaan en sille enää antanut. Uudelle käynnille ei toistaiseksi ole tarvetta, sillä Heka reagoi hoitoon yllättävän hyvin kun Marjo vähän käsitteli tuota kiertäjähermoa. Kotiohjein jatkan vielä niskan jumppaamista erilaisilla ohjeilla.

Syke valmistautuu Jyväskylän pentunäyttelyyn - osa 1

Postaussarja toteutetaan yhteistyössä maaliskuun lapsi -& lemmikkimessujen sekä showlinkin kanssa.

Olen ilmoittanut Sykkeen lapsi -& lemmikkimessujen yhteydessä järjestettävään Royal Canin-pentunäyttelyyn, sunnuntaipäivälle. Haluan kuulla, että minkälainen koira Sykkeestä on kehittymässä rakenteensa puolesta sekä tietysti totuttaa sitä erilaisiin ääniin ja ympäristöön. Valmistautuminen maaliskuun koitokseen starttasi lauantaina Keski-Suomen Kennelkerhon järjestämästä mätsäristä, minne Syke pääsi harjoittelemaan kehäkäyttäytymistä pienten pentujen luokkaan. Pakko kyllä myöntää, että jo edellisenä iltana tuntui aika oudolta pakata reppuun treenihousujen -ja kenkien sijasta mm.näyttelyhihna.


Syke ei ole vielä ennättänyt käymään yhdessäkään mätsärissä, joten tilanne kaikkinensa oli sille ihan uusi. Halli oli melko ahdas sillä kehiä oli vain yksi, mutta ilmoittautumisajat oli fiksusti porrastettu. Pienet pennut aloittivat aamulla heti ensimmäisenä. Ensimmäisellä kerralla Syke kiskoi hihnassa jopa pelottavan voimakkaasti. Toisaalta on aivan ihanaa, että se on noin reipas ja itsevarma eikä perässä vedettävä lapanen, mutta ei nyt ihan noin kovalla voimalla tarvitse edetä. Pöydällä kopelointi ja hampaiden katsominen onnistui hyvin, kun taas maassa ei sitten senkään vertaa.


Nauhakehässä Syke olikin jo purkanut itsestään "pahimmat" patoutumat, sillä se ei kiskonut enää lainkaan yhtä pahasti kuin aiemmin. Kun kaikki olivat kiertäneet kehän kahdesti ympäri ja oli aika asetella koirat seisomaan, Syke meni kuin sormia napsauttamalla siihen moodiin, millainen se oli myös pentukurssilla. Se ignoorasi ympäriltään kaiken, ei pälyillyt suuntaan eikä toiseen ja seistä pönötti siinä häntää heiluttaen! Tätä käytöstä olen Sykkeen kohdalla pyrkinyt vahvistamaan ja nyt se nähtävästi siirtää sitä jo kodin ulkopuolelle. Kehän jälkeen sain paikalla olleilta ihmisiltäkin todella mieltä lämmittävää palautetta. Sijoitusta meille ei tullut enkä sellaista edes lähtenyt hakemaan. Tavoite oli, että kunhan häntä heiluu. Saatiin sitten kuitenkin paljon muutakin. Kyllä harmittaa, ettei tuota viimeistä kehäsuoritusta saatu videolle.

Omistaja taisi kuitenkin keskittyä enemmän koiransa elekielen ja mielentilan tarkkailuun kuin itse olennaiseen. Syke ei nimittäin yhtään stressannut tai ahdistunut pienestä tilasta tai muista koirista. Päinvastoin. Itsevarmuus suorastaan paistoi siitä. Seuraavalla kerralla omistajakin voi sitten keskittyä vähän muuhunkin. Siihen saakka jatkamme harjoittelua ja vahvistetaan ei-niin-voimakasta hihnakäyttäytymistä.

Kuluneen viikon suunnitelmat uusiksi

Viikko sitten oltiin kuin jossain sumussa ja tiedossa oli pitkä viikonloppu. On ehkä sanomattakin selvää, että mistä ja kenestä tässä puhun. Heka oli lauantaina ja sunnuntaina melko vaisu, vaikka kipulääke selvästi vei pahimmat tuntemukset pois. Laskin tunteja ja minuutteja siihen, että olisi maanantai ja Heka pääsisi Marjon käsittelyyn.


Marjo vahvisti omat epäilyni oikeiksi. Jälleen kerran. Heka oli toden totta liukastunut jommassa kummassa putkessa, ellei jopa molemmissa ja etukroppa oli saanut sen seurauksena osumaa. Niskasta löytyi hermopinne, joka oli säteillyt kipua lantioon. Sillä selittyy se, että miksi Heka oli ulahtanut valokuvaajan silittäessä sitä lantiosta. 

Nopeasti se Heka kuitenkin siitä lähti avautumaan eikä se antanut käsittelyn aikana minkäänlaisia kipureaktioita. Ensi viikon torstaina Marjo tekee Hekalle vielä yhden tarkastushoidon ja siinä samalla käsitellään myös Syke. Siihen saakka Heka sai ohjeeksi lenkkeillä vain ja ainoastaan fleksissä sekä valjaissa, jotta niska pääsee oikenemaan + pitää back on trackin verkkoloimea päivittäin 2-3 tuntia kerrallaan sisätiloissa. Klinikalta sain luvan lopettaa kipulääkekuurin jo tiistaina ja koska sen seurauksena närästys meinasi muistutella olemassaolostaan, Suvi määräsi Hekalle vielä muutamaksi päiväksi Antepsinia. Nyt vointi on jo selvästi parempaan päin.

Hekan myötä kuluneen viikon suunnitelmiin piti tehdä muutoksia, sillä olin torstaiksi lupautunut vierailemaan Music Against Drugs ry:n lemmikkiaiheisessa teemaillassa molempien koirien kanssa. Koska Heka on vielä toipilas ja en voi 100% varmasti tietää miten se käyttäytyisi, sai Syke kunnian hoitaa ensimmäisen edustustehtävänsä ihan itsekseen. Ensin meillä oli nuorten kanssa vapaamuotoista keskustelua hieman yli tunnin verran ja tuon aikana he saivat esittää kysymyksiä mm.lemmikkien hoidosta yms mitä nyt mieleen sattui juolahtamaan. Ilta huipentui tunnin mittaiseen livelähetykseen instagramissa.


Yläpuolella oleva kuva on suorasta lähetyksestä. Katsokaa nyt tuota pentua. Vaikka mitään erikoista ei tapahtunut, Syke pisti maate ja alkoi tyytyväisenä koisaamaan. Muutenkin koko toimisto oli täynnä sille täysin tuntemattomia ihmisiä ja paikkakin aivan uusi. Syke se vaan kiipeili onneasta soikeana jokaisen syliin, kun sitten keskustelun ajaksi se rauhoittui joko nukkumaan tai syömään luuta omalle viltilleen. Taisin saada juuri sellaisen hyvähermoisen koiran mitä halusinkin. Syke on mahtava! Hienosti se hoiti homman kotiin ja piti myös Hekan lippua korkealla.