Uusi blogi sekä uudet kujeet

Niinhän siinä sitten kävi, että eilen jätin wordpressiin viimeisen merkinnän ja ilmoitin meidän blogimme siirtyneen tänne. Täällä bloggerissa on niin paljon paremmat hallintapaneelit yms. Osa yläreunassa näkyvistä sivuista on edelleen kesken, mutta pyrin parhaani mukaan saamaan nekin valmiiksi mahdollisimman pian. Aiempi blogimme wordpressissä jää kuitenkin elämään bittiavaruuteen, ihan vain muistiinpanoina minulle itselleni vaikka kaiken muun sieltä deletoinkin.

Ihan uskomatonta, että kalenterikin kääntyi jo marraskuun puolelle. Mihin nämä vuodet oikein vierähtää, tuosta noin vaan?! Olkoon sekin nyt sitten vaikka uuden aikakauden merkki.

Ollaan oltu aika laiskalla tuulella viime päivinä. Eilen olisi ollut agitreenit, mutta Heka köhi ja yski satunnaisesti keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Erään tuttavani borderterrieri (asuvat Nokialla) oli saanut kennelyskän tuliaisiksi kisoista ja kyllä tuota mokomaa tautia näkyy olevan liikkeellä vähän joka suunnalla, joten se tietysti myös epäilytti olisiko Heka saanut sen jostakin. Olen ehkä vähän ylireagoiva näihin asioihin, mutta koin paljon paremmaksi jättää treenit väliin koska en ollut täysin varma mistä Hekan satunnainen yskiminen johtui. Mieluummin olen liian varovainen. Yskiminen ja köhiminen kuitenkin loppui yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Epäilinkin, että Hekalla oli kurkussa jotain mikä ärsytti sen nielua, joka sitten puolestaan aiheutti yskimistä. Tämmöistä on sillä ilmennyt aikaisemminkin. 

Koska torstaina oli sitten ns. ylimääräistä aikaa, otin työn alle operaation "Jimin pesu ja trimmaus." Kyllä oli kaveri muuten taas päässyt aika rehottavaan kuntoon, miten ihmeessä se karva voi kasvaa noin nopeasti? Kysyn vaan. Turkkia olikin juuri sopivasti sen verran, että sain sen ajeltua 3 mm:n terällä. Kyllä sitä muuten taas kiittelee, että kummallakaan ei pitkää turkkia ole. Varsinkin kun ulkona on nyt kuraista ja märkää. Joku kerkesi aikaisemmassa blogissa kyselemään, mitä turkinhoitoaineita käytän omille koirilleni. Voisin jossain vaiheessa tehdä tästä aiheesta ihan erillisen bloggauksen, sillä jos nyt alan tähän asiaa kertomaan, tekstiä tulee yli puoli sivua. Voisin tehdä sen n.1½ viikon päästä kun pesen ja trimmaan Hekan. 

Tuossa n. 2 viikkoa sitten aloin kehitellä mielessäni erään ihmisen kanssa Hekalle eräänlaista tiimipantaa. Koska kyllähän sellainen nyt pitää Hekalla olla. Tilasin Hekalle Leena Nurmelta kesällä angry birds-puolikurkkarin. Leena tekee pantoja yms käsitöinä/mittatilauksena ja erityisesti tykästyin siihen, että hän käyttää suurimmassa osassa pannoista vuorikankaana satiinia. Satiini on pantamateriaalina todella ystävällinen ja hellävarainen ja Leenan pannat ovat varsinkin villakoiraharrastajien suosiossa, koska ne eivät kuluta turkkia kuin esim. fleecepannat. Tänään sain Leenalta viestin, että Hekan uusi panta on valmis ja se näyttää tältä:
Kuva: Leenan pantanurkka
Sydän jätti yhden lyönnin välistä kun näin kuvan. Panta on aivan mieletön! Vielä pitäisi viikonlopun yli jaksaa odotella sekä alkuviikosta 1-2 päivää lisää, ennenkuin panta on Hekan kaulassa. Nyt itseasiassa muistinkin, että minulta toivottiin myös esittelypostausta molempien koirien pannoista. Sellaisenkin voisin tässä jossain vaiheessa kyllä tänne tehdä, kunhan löytyy sopiva rakonen.

Laiskoja ollaan tosiaan viime päivinä oltu, mutta eilen ja tänään ollaan ryhdistäydytty. Aloitin opettamaan Hekalle uutta seuraamispositiota, missä se seuraa minun takanani, kylki jalkoihini päin. Täysin sama positio kuin edessä (kylkiseuraaminen), mutta nyt opetan sen myös taakse. Sainkin facebookin koiratanssiryhmässä neuvoja siihen, että ensimmäiseksi kannattaa vahvistaa Hekalle sitä oikeaa paikkaa, palkita sekä kehua siitä jotta se kokisi, että ko. asennossa on ikäänkuin hyvä olla. Seinää käytin alussa apuna sen verran, että sain pidettyä Hekan suorassa mutta oikeastaan samantien olen seinästä luopunut. Hekalla tuntuu olevan jotenkin ihan erilainen "tatsi" HTM:ään tänä päivänä kuin esimerkiksi elokuussa jolloin alettiin sitä harjoittelemaan. Se tulee positioihin mielellään ja seuraa hyvin. Käskyksi takana seuraamiselle valitsin "front." Piti alunperinkin keksiä sellainen, joka selvästi erottuisi muista käskyistä ja tuo kuullosti omaan korvaan parhaimmalta. En edes kehtaa kertoa, mitä aluksi ajattelin mutta se jääköön teille arvoitukseksi.

Uskomattoman hyvin ollaan pystytty etenemään. Olenkin miettinyt sitä, että jos tämän position saisi sellaiseen kuosiin että sen voisi tuohon ohjelmaan ottaa mukaan, sen aion kyllä tehdä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan lähteä tuota koreografiaa vaikeuttamaan millään tavalla vielä pitkään aikaan. Onhan tämä laji meidän osalta kuitenkin niin alkutekijöissä kuin olla ja voi. Mutta kyllä se vaan kummasti piristää monen vuoden freestylen hinkkaamisen jälkeen. Sen huomaa Hekastakin, HTM:ssä se on jotenkin niin eri tavalla käskyn alla ja nytkin kun ohjelmassa mennään lujaa, sen kanssa on ihan erilaista kuin freestylessa. Oikeastaan ihan huippua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti