Itsenäiset in-init & takaakierrot

Syke pääsi mukaan kolmen viikon tehokurssille, missä keskitytään in-inien ja takaakiertojen verbaalikäskyjen vahvistamiseen erilaisissa tilanteissa. Näitä taitoja tarvitaan nykyradoilla, pyllistelyvalssit ja kopterikädet on ihan so last season. Kurssin kouluttajana toimii meidän seuran kisakonkari ja AgiNotesin perustaja; Mari Oksanen. Kaipaan vähän buustia muuhunkin agilityyn kuin pelkkään juoksupuomiin, joten siksi uskalsin ilmoittautua mukaan.

Takaakiertoja on Sykkeen kanssa treenattu melko paljon ja alusta alkaen olen halunnut, että koira suorittaa ne itsenäisesti. Eilen tulikin melkoisena yllätyksenä se, että Syke lähti takaakiertoihin useammasta metristä ja se piti lukituksen vaikka minä liikuin jo kohti seuraavaa tilannetta.


Eniten jännitti nuo in-init. Syke kuitenkin vakuutti Marin jo takaakierto-osaamisellaan, että siirryttiin oitis haasteellisemmalle tasolle. Neiti hiffasi heti mitä siltä halutaan. Pari kertaa olin itse sotkeentua omiin jalkoihin mistä johtuen Syke teki omia ratkaisuja. Silti pääosin Syke teki tunnollisesti töitä ja sen motivaatio ja halu tehdä oikein, on ihailtavaa. Kotiläksyjäkin saatiin ja näitä on hyvä nyt treenata puomin ohella. Tuli myös huomattua se, että juoksupuomin harjoittelun ansiosta Syke ei ole enää yhtään holtiton liikkeissään. Se ei loiki niitä hulluja kamikaze-hyppyjä ja on oppinut vaihtamaan tiukoissa kurveissa laukkaa.

Tämä huomattiin myös tällä viikolla Haukkuvaarassa, minne meille tarjottiin irtovuoroa.


Katsokaa nyt mikä fokusointi, lukitus ja irtoaminen! Ainoa miinus koko treenissä oli tuo kahden aidan yhdistelmä, mihin ohjeistettiin tekemään ennakoiva valssi. Kuten näkyy, se hidastaa koiraa huomattavasti. Jos Syke osaisi jo in-inin, olisin ehdottomasti käyttänyt sitä tuohon. Syke sai myös kehuja maata viistävästä tavastaan edetä radalla. Se pitää pään alhaalla eikä nosta sitä ylös. Se ei ole tälle rodulle luontaista, sillä villakoiran kuuluu kantaa päätä ryhdikkäästi korkealla. Sykkeelle palkka on tullut aina maan tasalta, mutta uskallan väittää että osittain se on sillä geeneissä. Nimittäin Sykkeen emä. Molla, juoksee todella virtaviivaisesti ja matalana.

Niin tai näin, kyllä olen tuosta punaisesta pikkusintistä ihan tajuttoman ylpeä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti