Huikea messuviikonloppu on ohi. Nyt kun on levätty ja nukuttu väsymys pois, on aika istahtaa blogin äärelle sekä palata takaisin messutunnelmaan.
Kuva - Erika Paqvalin (Showlink Oy)
Paljon oli parannettu viime vuodesta. Esim. kissanäyttely ja jyrsijät oli sijoitettu kokonaan toiseen halliin kuin koirat. Lisäksi markkinointiin oli mielestäni vapautettu huomattavasti enemmän resursseja. Minä sain omalla panoksellani olla vaikuttamassa näkyvyyden lisäämiseen jatkamalla hyväksi todettua, sekä toimivaa yhteistyötä messujen ja Showlinkin kanssa. Se mikä teki tämän vuoden messuviikonlopusta erilaisen oli se, että me emme esiintyneet omien koiren kanssa areenalla lainkaan. Ohjelmaa oli todella paljon jo muutenkin ja näin jälkikäteen on pakko myöntää, että tämä toi jo rutiiniksi tulleeseen kaavaan kaivattua vaihtelua.
Perjantaina kävimme Sykkeen kanssa paviljongilla tarkistamassa "huudit" sekä kuvaamassa vähän sneak&peak-materiaalia.
Lauantaina olin paikalla "palkattuna" handlerina, sillä osallistuin pentunäyttelyyn (täällä blogissakin jo tutuksi tulleen) kääpiövillakoirauroksen, Aatoksen, kanssa. Aatoksen lisäksi kehässä kävivät myös Aamu ja Imatralta saapunut Elsa. Kaikki kolme ovat samalta kasvattajalta kuin Syke. Kuvasin sekä kerroin pentujen valmistautumisesta näyttelyyn facebookissa, instagramissa ja tottakai myös täällä blogissa.
Vasemmalta oikealle - Elsa, Aamu & Aatos
Minä kohtasin Aatoksen lauantai-aamuna sitten pentulaatikon. Aatos asuu Vehmaalla ja tämän vuoksi ohjeistin ja neuvoin omistajia netin välityksellä, että miten he voivat Aatoksen kanssa harjoitella. Julia olikin tehnyt todella hienoa työtä. Ainoastaan pöydällä oloa Aatos hieman jännitti ja se jäi ilman KP:ta koska köyristi lantiotaan seisoessa sekä liikkuessa. Tuomarina toimi Jarmo Hilpinen. Kuitenkaan "tyhjin käsin" ei näyttelystä tarvinnut lähteä, sillä Aamu oli ROP-pentu kera KP:n.
Sunnuntaina minulla olikin sitten omaa ohjelmaa Hekan ja Sykkeen kanssa. Meillä oli elämämme ensimmäinen (vaan ei suinkaan viimeinen) meet&greet yhteistyökumppanimme, Showlinkin osastolla. Hekan ja Sykkeen seuraajia oli tullut paljon paikalle ja lisäksi jonkun verran kohdattiin myös rodusta kiinnostuneita perheitä. Ihmisiä riitti niinkin paljon, että vedettiin koko häppeninki reilusti yliajalle. Vaan se ei meitä haitannut yhtään. On aina aivan yhtä ihanaa nähdä meidän seuraajia, päästä juttelemaan kasvotusten yms. Edelleen painotan sitä, että te seuraajat olette yksi todella merkittävä asia tässä kaikessa. Kiitos teille, että jaksatte vuodesta toiseen olla menossa mukana.
Pakollisten "muodollisuuksien" jälkeen oli sitten hyvin aikaa kierrellä messuilla. Syke pyörähti Mushin herkkupöydässä ja tuon neidin röyhkeydellä ei ole kyllä mitään rajaa. Sieltä se onnessaan veteli jokaista laatua suuhunsa ja voitte vaan kuvitella, että Sykehän ei olisi millään malttanut lähteä sieltä pois. Kotiin viemisiksi napattiin possun saparoita ja kuivattua naudan ruokatorvea. Iloinen yllätys tuli vastaan myös Aquabarksin ständillä, mihin Heka oli päässyt kansikuvamannekiiniksi.
En voi muuta kuin todeta, että olipahan kertakaikkiaan onnistuneet messut. Kaikinpuolin. Kiitos siitä kuuluu kaikille asianosaisille! Seuraavat messut häämöttävät jo 2½ viikon päässä, kun Hekan kanssa suunnataan kurssi kohti Helsinkiä ja eläinystäväni-messuja. Jatkoa siis seuraa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti