Kun ahdistus muuttuukin helpotukseksi

Paljon olisi taas kaikkea mitä pitäisi päivitellä, aika vaan on välillä vähän kortilla. Kuitenkin instagramia ja facebookkia olen ahkerasti päivitellyt, joten nopeimmin meidän kuulumisia pystyy seuraamaan ko.kanavien kautta.


Heka toipui leikkauksesta todella hyvin. Itseasiassa täysin yli odotusten. Jo loppuviikosta siinä alkoi olla pitelemistä, kun jäpikkä oli sitä mieltä että nyt sokka irti. Sain ohjeistuksen tarkistaa haavan päivittäin viikon ajan, mutta se oli niin pieni ja huomaamaton, että sai tosissaan tihrustaa. Huomaamattoman siitä teki myös se, ettei haava kiinnostanut Hekaa missään vaiheessa. Heka vietti viikon muumibodyyn kietoutuneena eikä kauluriin tarvinnut turvautua kertaakaan.

Kasvain jatkoi matkaansa patologin arvioitavaksi ja 1½ viikkoa sitten tuntui, että maailma pysähtyi ja matto vetäistiin kokonaan jalkojen alta. Tulokset tulivat ja uutiset olivat sekä hyviä, että huonoja. Lausunnosta käy ilmi, että Hekan kasvain oli pahanlaatuinen. Oikeastaan kaksi seuraavaa päivää lausunnon saamisen jälkeen menivät aikamoisessa mielenmylleryksessä. Pelkkä Hekaan päin katsominenkin sattui sieluun ja sydämeen. Hoin itselleni ja melkein jopa jokaiselle vastaantulijalle, ettei Hekan aika ole vielä enkä ole valmis menettämään sitä. 

Keskustelimme asiasta pitkään vielä samana iltana Suvin kanssa. Ehdottomasti parhainta ja positiivisinta tässä kaikessa on se, että Heka päätettiin leikata heti eikä jääty odottelemaan yhtään sekä kasvain oli vielä pieni. Tuo kasvain on ollut Hekassa vain vähän aikaa. Lisäksi tämän hetkisten tietojen ja tutkimusten valossa ko.tyypin kiveskasvain harvoin lähettää etäpesäkkeitä. Todennäköisempää on siis se, että tuo kasvain ei enää ilmoittele olemassaolostaan kuin että se lähtisi leviämään. Kuitenkin riski on olemassa, vaikka se pieni onkin. Hekan voinnissa, veri -tai elinarvoissa ei ole havaittu mitään poikkeavaa, kuten ei myöskään sydämessä, keuhkoissa tai muissa sisäelimissä. JOS jotain leviämistä tapahtuisi, se paikallistuisi kivespussien ihon läheisyyteen ja/tai nivusten imusolmukkeisiin.

Olin kuitenkin varannut Hekalle leikkauksen kontrolliajan tälle päivälle ja halusin, että Suvi ottaa sen keuhkoista vielä röntgenkuvat ihan vain varmuuden vuoksi.


Tulos: EI ETÄPESÄKKEITÄ JA PUHTAAT KEUHKOT! Yhtäkkiä kaikki se suru ja ahdistus muuttuikin helpotukseksi. Suvi arvioi Hekan keuhkot jopa poikkeuksellisen siisteiksi tuon ikäisellä koiralla. Lisäksi sydän oli normaalin kokoinen, samoin maksa. Suvi vielä näytti, että missä ne nivusten imusolmukkeet sijaitsevat ja nämä tullaan syynämään Hekalta jatkossa säännöllisin väliajoin. Muutenkin tilannetta kontrolloidaan ja JOS jotain tulee, sitten toimitaan.

Nyt kuitenkin nautitaan elämästä ja jokaisesta hetkestä sekä eletään täysillä joka päivä. 

Kaiken tämän keskellä olen kuitenkin jaksanut tehdä töitä sekä treenannut ahkeraan Sykkeen kanssa. Kirjoittelen näistä hieman myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti