Heka kraniosakraaliterapiassa

Heka aloitti viikonlopun messuista toipumisen sen ihan ehdottoman lempihoitsun, eli Päivin lempeässä käsittelyssä: kraniosakraaliterapiassa.

Vaikka Heka on elämänsä aikana kokenut osteopatiat, fysioterpiat, hieronnat ja laserhoidot, on Päivin tekemä kraniosakraaliterpia sen mielestä hoitomuoto ylitse muiden. Hekasta oikein näkee, kuinka se nauttii Päivin hoidettavana olemisesta sydämensä kyllyydestä. 

Päivi on hoitanut Hekan viimeksi elokuussa, tasan kuukausi ennen kuin se sairastui, joten ero siihen hetkeen ja tähän päivään oli melkoinen. Kerroin tietysti heti alkuun, että mitä kaikkea Hekalle on tapahtunut ja miten sitä on tässä välissä hoidettu. Heka on kyllä siitä hauska tapaus, että se parkkeeraa Päivin eteen, kääntää selkänsä ja istuutuu kuin sanoen "aloita nyt jo!" 

Vaikka Heka on vastannut Marjon tekemiin hoitoihin hyvin, Päivi pääsee vielä enemmän "pintaa syvemmälle" ja sain selityksen sille, miksi Heka kerryttää lihasta kaikkialle muualle, paitsi kaulan ja epäkäsalueen lihaksiin. No ei kai, jos kaulan ja selän välinen kraniosakraalirytmi ei pääse virtaamaan kunnolla. Hekan iho oli tältä alueelta aivan kireänä ja kun lihaksia ei ole, yrittää keho "paikata" sitä ihoa kiristämällä. Varsinkin epäkäsalueen iho oli kuin liimautunut Hekaan kiinni ja Päivi teki melkoisesti töitä saadakseen sen auki. Hän käytti myös laseria, jotta pahimmat kireydet saatiin hölläämään otettaan. Samalta alueelta Päivi löysi myös kaksi fasettilukkoa. Hoito alkoi vihdoin ja viimein tuottamaan tulosta ja lopulta Päivi pystyi "nostamaan" Hekan ihoa ilmaan. Ero entiseen oli hurja. Sain hyviä täsmäohjeita siihen, miten ihoa voi omatoimisesti myös käsitellä, jotta mahdolliset "ongelmat" huomaa nopeammin. Myös mahalaukun kohdalla, selän puolella oli pientä kireyttä havaittavissa ja niiden Päivi uskoi johtuvan pitkään jatkuneista suolisto-ongelmista.

Käsittely tuntui Hekasta niin hyvältä, että se nukahti ja nojasi Päivin jalkaa vasten. Itse keho jatkaa kraniosakraaliterapian jälkeen paranemista ja tasapainoon palautumista n.viikon verran, joten odotan enemmän kuin mielenkiinnolla miten se näkyy Hekassa. Eilen tuo koira oli ainakin ihan kanttuvei, kun taas tänään se on ollut hieman "levoton." Se on kuulemma täysin normaalia, että keho tuntuu hoidon jälkeen päivän tai kaksi oudolta. Voi esiintyä jopa pientä kipua.

Eiköhän se lihaskin ala kasvamaan tämän myötä niille alueille mille on tarvis, kun koiran kroppa on saatu vapautettua. Ensi viikolle on jo varattuna uintiaika yms. Vaikka tuosta hoidosta seuraakin jälkikäteen hetkeksi melko erikoinen olo, silti Heka on aina yhtä onnessaan kun Päivi tulee hoitamaan sitä.