Kiekkoja kiekkoja ja vielä kerran kiekkoja

On taas menty ja sauhuttu paikasta A paikkaan B.

Launtaina olin kouluttamassa ja tutustumassa Keski-Suomen Spitzejä koirafrisbeen ihmeelliseen maailmaan. Ihka ensimmäinen, yksin vetämäni frisbeekoulutus josta sain äärimmäisen positiivista palautetta. Kyllä kai tässä on oikeasti uskottava, että oma osaaminen riittää ko.lajin suhteen sen verran hyvin että on kapasiteettia muitakin kouluttaa.

Kuvat - Mervi Ruuskanen

Heka oli mukana demokoirana ja näytettiin tähän mennessä opittuja, erilaisia heittoja sekä frisbeetemppuja.

Kuva - Mervi Ruuskanen

Tänään piti (huom! piti) olla frisbeetreenit Haukkuvaarassa mutta kun menin paikanpäälle kouluttamaan, tuli paikalle vain yksi ihminen ja hänkin ilman koiraa kun oli sen verran lämmin. Siinä n.puoli tuntia chillailtiin ja odoteltiin ilmaantuuko muita, mutta koska ketään ei näykynt niin lähdettiin kummatkin huristellen veks. Koska olin pakannut treenikassiin kiekot, suojat yms niin ajattelin kotiin päästyäni tehdä Hekan kanssa kuitenkin pienet treenit. Pääasiassa heiteltiin pituutta ja nyt olen ottanut työn alle selkävaultsin päivittämisen. Heka on edelleen sitä mieltä, että mitä korkeammalta se hyppää, sen parempi. Ehdoton nou nou nou. Heitän kiekon mahani ali, jolloin se on ns. "hallitumpi" kun ulkokautta tuppasin heittämään liian korkealle. Heka vaan meinaa kurotella sitä kiekkoa ylempää ja huteja tulee satunnaisesti sen takia. Sen vuoksi een toistoja tämän suhteen harvoin ja silloinkin pidän oman kropan matalampana. Pikkuhiljaa olen kuitenkin saanut sille iskostettua, että kiekko ei todellakaan lennä sinne korkeuksiin vaan se tulee kopata alempaa.

Illalla oli vielä mukavan lämmin ja Hekalla näytti riittävän puhtia niin pyörähdettiin jäähdyttelylenkin jälkeen uimassa. Uinnin jälkeen tsekkasin kaverin kropan läpi ja omiin käsiin mitään merkittävää ei tuntunut oikeastaan missään. Varasin kuitenkin Päiville hoitoajan elokuun puolen välin tietämille niin tuo ehtii sitten kroppaansa palautella riittävästi ennen Helsingin frisbeekisoja.


P.S: Rakastan uudessa läppärissä olevaa kuvien editointiohjelmaa. Vannon käsi sydämellä photarin nimeen, mutta tämä on kyllä mainio lisä sen rinnalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti