Mul ei ollut mitään muut' ku mahdollisuus

Tiedetään tiedetään, blogi on päivittämättä ja sitä rataa mutta let's fix that. Perjantaina alkoi kesäloma ja sen myötä myös kisakausi.

Samana päivänä kun loma alkoi, pakkasin kimpsut ja kampsut kasaan, heitin kiekkokassin olalle ja matkattiin Hekan kanssa Turkuun josta Taija poimi meidät mukaansa lauantai-aamuna.. No mitä siellä Turussa sitten oikein tapahtui? Viime kesästä asti odottamani häppeningit - kaksipäiväiset koirafrisbeekisat ja formaatteina KMARCh sekä Skyhoundz. 

Tiedetään, ei sano suurimmalle osalle yhtään mitään, mutta jos jotain nyt kiinnostaa asiaa tutkia niin eikun seikkailemaan Suomen frisbeekoirien sivuille.

Kisat järjestettiin aivan Turun kupeessa Ruskolla ja ah sitä autuutta kun näin ison ja vihreän nurmikentän. Ihan "pienen" lisämausteen koko viikonlopulle toi ajoittaiset tuulenpuuskat. Voitte jokainen miettiä miten kiekot sinkoili sinne tänne ja tuonne. Lauantaina oli vuorossa KMARCh sekä Suomen oma pituusheittokilpailu, joista jälkimmäinen kisailtiin ensin. Olin ilmoittanut Hekan women's microdog-luokkaan ja kyllä meidän suoritusta se tuuli pilasi jonkun verran. Yritin itse myötäillä sitä tuulta parhaani mukaan, mutta minkäs teet siinä tilanteessa luonnonvoimille joille ei mahda mitään. Heka kuitenkin sai parhaimman koppinsa +14 metristä mikä oli siinä säässä ihan julmetun hyvä suoritus pikkukoiralta. Ruokatauon jälkeen jatkettiin KMARChilla, johon olin ilmoittanut Hekan vain minikoirien freestyle-luokkaan. Eipä ole sanoja kuvailemaan sitä fiilistä mikä tuli sen jälkeen kun meidän kuulutettiin olevan seuraavia. Minua ei jännittänyt yhtään ja 1½ minuutin ohjelmasta vain yksi, YKSI vaivainen heitto meni päin mäntyä. Reisi sekä -selkävaultsit, floatterit yms onnistuivat KAIKKI! Olin itse rauhallinen sekä tietoinen siitä mitä teen ja se taisi olla suurin syy siihen onnistumiseen, Hekahan nyt on aina ihan super.

Päivä venyi pitkäksi ennenkuin selvisi, että voitettiin sekä women's microdog pituusheitossa että freestylen minikoirien luokassa ja yhteistuloksissa olimme Minor-luokan 3.sijalla! Olin ihan häkeltynyt etten tainnut osata palkintojenjaossa edes sanoa mitään. Mietin hiljaa mielessäni että mitä seuraavasta päivästä ikinä tuleekaan, olen Hekaan jo nyt äärimmäisen tyytyväinen.

Lauantai-ilta ja seuraava yö vietettiin kaverini Taijan anopin luona missä kyllä sai syödäkseen ja juodakseen niin hyvin ettei paremmasta väliä. 

Hyvin syöneinä ja nukkuneina valmistauduttiin toiseen kisapäivään. Nyt oli vuorossa kansainvälinen formaatti Skyhoundz, lajeina D/A (distance&accuary) sekä freestyle. Olin ilmoittanut Hekan vain freestyleen johon siihenkin kyllä kuului pituusheittoa. On nämä säännöt vielä vähän hakusessa täälläkin. Freestyleen kuului kolme kierrosta, joista yhdessä heitettiin pituutta. Tuuli oli typerä kaveri myös sunnuntaina ja päivän ensimmäinen freestyle meni suoraan sanottuna perseilyksi. En tiedä mikä neronleimaus oli käyttää siinä säässä SofFlite-kiekkoja ja niiden kanssahan koko homma meni ihan pelleilyksi. Heka kyllä teki parhaansa. Omien laskujeni mukaan 4 heittoa taisi mennä pieleen, mutta onneksi Skyhoundzissa saa vaihtaa kiekot seuraavalle kierrokselle. Pituutta heitin Jawzin hyperflexillä ja nyt oli joku seitsemäs onni matkassa, kun tuuli laantui meidän suorituksen ajaksi. Viidestä kopista Heka sai neljä kiinni ja yhden vielä pidemmän matkan päästä kuin lauantaina. Ennen viimeistä freestylekierrosta mietin hiljaa mielessäni, että pidän pään kylmänä ja autan Hekaa suoriutumaan niin hyvin kuin ikinä pystyn. Luontoäiti näytti juuri ennen meidän suoritusta ilkeän puolensa kun alkoi tuulla ja kylkiäiseksi vielä satamaankin. Just great. En tiedä mistä Heka kaiken sen energian itsestään kaivoi, mutta viimeinen freestyle oli mielestäni ehdottomasti koko kisojen paras. Yhden kerran heitin pieleen ja tuuli tarttui kiekkoon, mutta noin muuten olin kokonaisuuteen niin tyytyväinen kun vaan voi. Uhkarohkena saatiin myös flippi onnistumaan viimeisellä kierroksella. Ei ollut sanoja kertomaan mikä fiilis itselläni oli sen jälkeen, kun oltiin saatu meidän suoritukset taputeltua pakettiin.

Jaa-a...miten tämän seuraavan asian nyt voi selittää kun olen edelleen ihan sanaton. Heka oli kisojen paras microdog freestylessa ja näin ollen se sai myös pääsylipun koirafrisbeen MM-kisoihin! Ei tätä tunnetta riitä mitkään sanat kuvailemaan.

Palkintorohmu

Meidän ensimmäiset frisbeekisat, ihan käsittämätöntä. Oli ihanaa päästä tutustumaan sekä suomalaisiin, että ulkomaalaisiin koirafrisbeeharrastajiin ja -kisaajiin, tunnelma oli jotain ihan ainutlaatuista. Kisojen päätuomarilta, belgialaiselta Sveniltä sain vain ja ainoastaan kehuja meidän suorituksista sekä loistavasta koiran kannustamisesta. Lämmittää mieltä ja sydäntä suunnattoman paljon. Eniten kehuja, kiitoksia ja rapsutuksia ansaitsee kuitenkin Heka.

Sillä oli takanaan 2 yötä täysin vieraissa paikoissa, matkustamista ja siihen vielä päälle se on jaksanut vetää täydellä sydämellä kaikki 5 suoritusta. Ihan uskomaton kaveri.

Miten tästä eteenpäin nyt sitten? Nyt lomaillaan, pistetään kiekot joksikin aikaa syrjään ja keskitytään vaihteeksi agilityyn. Sekä tietysti nautitaan näistä saavutuksista, ei sitä ihan joka päivä jaella lippuja MM-kisoihin...syksyllä on vielä edessä toiset kisat, silloin kisaformaattina on USDDN.