Melkein extempore (vaikka siitä oltiinkin jo edellisellä viikolla puhuttu), Mira varasi meille uintiajan keskiviikolle koirasporttiin. Puoli tuntia on turhan pitkä aika yksinään uivalle koiralle, joten tuon ajan jakoivat Heka ja Dior. Diorille tämä lysti oli ihan uutta, joten Heka "joutui" tyytyä uimaan toisena.
En edes muista koska viimeksi ollaan koirasportissa käyty, olisikohan ollut peräti ihan viime keväänä. Kesällä Heka oppi uimaan järvessä, joten tottakai siellä sitten lotrailtiin. Pakko kyllä ryhdistäytyä ja ruvettava käymään tuolla taas useammin. Se yllätti, että Heka jaksoi uskomattoman hyvin kiertää kokonaiset 4 kierrosta altaan ympäri ja tehdä vielä samanmoiset määrät noutoja. Yleensä se on ollut ihan puhkipoikki pidemmän tauon jälkeen jo pelkästään 3 kierrosta vedettyään. Alkuun oli taas jännittävää lähteä sieltä rampilta uimaan, mutta tuon kynnyksen kun Heka ylittää, sen jälkeen se ei epäröi uimaan lähtemistä oikeastaan ollenkaan. Ansku oli henkisenä tukena laittamassa Hekan "matkaan" jos alkoi jännittämään ja Heka aina huilasi, sekä puuskutti tasaisesti jokaisen kierroksen päätteeksi Anskun jalkojen välissä.
En ole tainnut edes aikaisempaan blogiin (tai ylipäätään minnekkään muualle) laittaa videota Hekan uinneista, joten tässä n. 50 sekunnin pätkä eiliseltä:
Helsingin messariviikonloppu lähestyy hurjaa vauhtia ja mitä sen eteen on jo tehty? Hotelli on, seura on mitä parhainta ja molemmille (sekä Miralle että allekirjoittaneelle) on postipate tuonut näyttelyn numerolaput, kulkuluvat ja aikataulut. Viime viikonloppuna toimitin meidän kisamusiikit eteenpäin kennelliittoon, mutta noin muuten en ole kisojen eteen tehnyt...yhtään mitään. Aika, energia ja ajatukset on olleet niin paljon agilityssa että noita skaboja en ole onneksi ehtinyt miettiä ja/tai stressata. Toisaalta mitä sitä turhia? Menee miten menee ja riittää kunhan itse olen tyytyväinen. Tulee olemaan ihan huippureissu nuo kokonaiset 3 päivää!
Ei suinkaan me ilman agilitya meinattu valmennuksen jälkeen olla. Tänään Heidi ei päässyt meitä kouluttamaan, mutta menimme hallille kuitenkin ja meidän ryhmäläisiä saapui paikalle 3 (itse mukaanlukien.) Mitään varsinaista rataa ei tehty, mutta maanantaina Tiian valmennuksessa ilmi tulleita asioita treenailtiin Hekan ja Viekas-sheltin kanssa. Piti taas ihan luntata ja katsoa mitkä ne olivat; Linjaan palkkaaminen, poispäinkääntö kepeiltä ja päällejuoksut - ne kuuluisat runttaukset! Hekan kanssa aloitettiin pakkovalssi-jaakotuksella "egyptiläisellä" ja en tiedä mitä tässä on tapahtunut, mutta tuo ohjauskuvio on nyt jotenkin mennyt tuonne selkärankaan asti - ei ryssitty kertaakaan ja Hekahan oli vallan pätevä. Eniten jännitin tuota 15-16 kohtaa (kts. ratapiirros aiemmasta bloggaukesta), sillä Heka tulee hullun kiilto silmissä ulos putkesta ja se pitäisi sitten äkkiä kääntää tuosta toiseen putkeen. Uskomatonta kyllä, Heka ei lukinnut 9/19 aitaa ollenkaan, vaan kääntyi toiseen putkeen hienosti. Samaten poispäinkääntö kohdissa 7-8 onnistui todella hyvin, 2 kertaa jätin lelun putken suulle jotta Heka hoksasi kääntymisen. Se tuossa onkin parasta, kun Heka ei kovin montaa toistoa vaadi kun se jo tietää mitä tehdä. Toki maanantain treeni saattoi olla sen lihasmuistissa, kukapa tietää.
No jotta ei niin hyvin aina menisi, tottakai me sitten jankattiin tuota päällejuoksua kohdissa 17-19. Kun ei kestää yhtään runtata - Heka väisti joka kerta ja sehän johti siihen, että se lähti uudelleen suorittamaan keppejä toiseen suuntaan tai se juoksu väärään päähän putkea. Itse aloin jo vähän turhautumaan, joten otin sitten ihan yhden toiston pelkkien keppien kanssa jotta ei menisi ihan läskiksi koko touhu. Päätin, että Hekan kanssa on turha yrittää noin vaikeaa ohjauskuvioita noinkin haasteellisessa kohdassa. Heka on uskomattoman herkkä tuolle päällejuoksulle, joten sen opettaminen ja siedättäminen on aloitettava jostakin helpommasta kohdasta. Kokeilin sitä toiseen suuntaan ja tyrkätä toiseen päähän putkea. En tiedä oliko se nyt mikään päällejuoksu, tuli jotenkin sylikäännöksen ja poispäinkäännöksen joku ihmeellinen välimuoto mieleen. Katsotaan mitä neuvoja Tiia meille tästä antaa.
EDIT: Päällejuoksuihin sain ohjeeksi laittaa palkan haluttuun suuntaan, ensin ihan lähelle ja sitten enemmän haluttua putken suuta kohti. Tarkoitus on alkuun runtata ns. miedosti ja pikkuhiljaa lisätään liikettä. Vasta sitten kun molempien (sekä ohjaajan että koiran) käännökset oikeaan suuntaan onnistuvat, sitten laitetaan putki siihen perään. Näillä mennään eteenpäin.
Toiselle puolelle kentää laitettiin pystyyn kohdat 1-4 ja keskityttiin linjapalkkaamiseen sekä automaattilukitukseen. Tarvitseekohan edes mainita, miten hienosti nämä onnistui? Ylihienosti! Tehtiin sitten pienimuotoinen rata loppuun, jossa keskityin sekä automaattilukitukseen. linjaukseen sekä poispäinkääntöön. Voi Heka miten se oli taitava! Olen Tiian valmennuksesta saanut sellaisen palon ja halun edetä tämän lajin parissa ihan eri tavalla kuin vielä kesällä.
Tässä vielä video päivän reenilöistä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti