Minulla on vain yksi ja ainoa tavoite vuodelle 2021. Se on tavoite olla lupaamatta mitään. Yksinkertaisesti siksi, että elämme tällä hetkellä (ties kuinka pitkään) epävarmoja aikoja ja mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmuus. Mutta kyllä tämä jatkuva epävarmuudessa eläminen on kuluttavaa itse kullekin ja meistä jokainen varmasti toivoo, että saisimme tänä vuonna edes jonkinlaisen palan normaalia elämää takaisin. Toivossa on hyvä elää.
Tämän postauksen upeampaakin upeammat kuvat on ottanut äärettömän taitava Hanna Lehmusvuori - Hanna Lehmusvuori Photos
Epävarmasta tilanteesta huolimatta olen kuitenkin onnistunut tekemään joitakin suunnitelmia mm.treenien suhteen. Jatkamme agilitya Sykkeen kanssa, aavistuksen kevennetymmin ja tarkoituksena olisi käydä ainakin oman seuran kisoissa kisaamassa jos/kun se nimeltä mainitsematon tauti ei kilpailutoimintaa pysäytä. Mikäli snooker/gambler-kisoja jossain päin järjestetään, niihin olisi myös hienoa päästä osallistumaan. Nyt kuitenkin Suomeen on tehnyt tuloaan hauska uutuuslaji, josta joulupyhinä innostuin ja huomenna osallistunkin lajin webinaariin. Kyseessä on Hoopers. Ko.laji on kehitetty esim.agilitysta eläköityneille koirille tai sellaisille koirille, joille hyppääminen sekä tiukat käännökset eivät ole suositeltavia esim.terveydellisistä syistä. Kun näin hoopersia ensimmäisen kerran, tiesin heti että tätä jos jotain, Syke tulee taatusti rakastamaan. Siinä saa juosta ja irrota eikä Sykkeen mielestä maailmassa ole mitään yhtä siistiä kuin juosta. Kirjoittelen jossakin vaiheessa tästä lajista lisää, kunhan itse pääsen siihen tarpeeksi sisälle. Ensimmäiset treenitkin on jo buukattu kalenteriin.
Tavoitteellisempaa agilitya olisi tarkoitus päästä jatkamaan ennemmän Violan kanssa, jahka koira on ensin käynyt luustokuvissa. Allekirjoittanut puolestaan kouluttaa kevätkauden ajan JATilla omaa agilityryhmää, jossa pääpaino on laittaa koirat ajattelemaan agilitya.
Koiratanssirintamallakin tulee tapahtumaan, sillä Jyväskylään avautuu helmikuussa Koiravalmennus Motivaatio, minne saimme Sykkeen kanssa puolitetun koiratanssin valmennusryhmäpaikan. Jospa nyt saisimme lisäpotkua takapuolille tämän lajinkin suhteen. Treeneissä tulemme käymään joka toinen viikko ja muutoin sitten käydään kotihallin vapaavuorolla treenaamassa näiden viikkojen väleissä.
Entäpä sitten arvoisensa vanha herra? Heka saa jatkaa leppoisia eläkepäiviään, mutta tulee kuitenkin olemaan minun ja Sykkeen mukana reissuissa henkisenä tukena sekä tsempparina. Löysimme viime vuonna Hekalle parhaiten toimivat hoitomuodot (faskiamanipulaatio, klinikan terapialaser sekä uinnit lämminvesialtaassa) ja näillä on ollut kipulääkityksen kanssa parhain mahdollinen hoitotulos joka pitää spondyloosin kurissa.
Sykkeen polvien tilannetta seuraillaan, koira on täysin oireeton ja kivuton. Mikäli koiran olemuksessa tai voinnissa tapahtuu jotain suuntaan tai toiseen, sitten toimitaan. Sykkeen suurin valtti on se, että sillä on takajaloissa mahdottoman hyvät lihakset ja ne nimenomaan pitävät sen polvet stabiileina eivätkä ne pääse falskaamaan. Syke tulee myös hyödyntämään samoja hoitomuotoja kuin Heka ja se saa tukihoitona erittäin tehokkaaksi todettua Nutrolinin Hip & Joint-yhdistelmävalmistetta.
Tulemme varmasti tänäkin vuonna viettämään paljon aikaa mökillä ja mikäli tilanne sen sallii, ajatuksena olisi harrastaa enemmän kotimaan matkailua turvallisuus huomioiden sekä tällä tavalla tukea maamme yrittäjiä. Vaikka aluksi pelkäsin tämän tekstin kirjoittamista, sainkin yllättävän hyvin kerrottua mitä ajattelen edessä olevasta vuodesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti