Joo-o, niin. On sitten jäänyt ihan "parit" treenit päivittämättä. Meidän instagram kuitenkin päivittyy enemmän reaaliajassa, mutta siellä kaikki on vain sellaista "pintaraapaisua." Se on kuitenkin kanavana nopeampi.
Joka tapauksessa nyt on kulunut hyvän aikaa siitä, kun hankin meille Sanni Kariniemen "ajatteleva agilitykoira"-verkkokurssin. En voisi enää edes kuvitella tekeväni muunlaista agilitya. Syke on kuluneen kevään aikana ottanut todella isoja harppauksia lajin parissa eteenpäin ja kaiken lisäksi minä olen kehittynyt sekä treenaajana, että kouluttajana. Oli sinulla sitten nuori koira joka vasta aloittelee lajiharjoituksia tai sitten jo vähän kokeneempi tapaus tai koet halua päivittää omaa osaamistasi, suosittelen lämpimästi ko.verkkokurssia.
Kuluneen kuukauden treenit ja erityisesti epikset on olleet aivan loistavia "tasotestejä", missä on päästy kokeilemaan opittuja juttuja tositilanteissa.
Syke suorittaa rataa informatiivisesti kerrottuna ja esim. in-in sekä out-out ovat sille käskyinä jo selvää pässinlihaa. Viime viikon tiistaina saimme tuurausvuoron Haukkuvaaraan ja siellä oli tarjolla muunnelma Anne Saviojan tuoreesta PM-radasta. Se oli teknisesti haastava ja hetkittäin mietin, että olenko epäreilu kun vien Sykkeen suorittamaan moisia kiemuroita. Nyt jos koskaan harmittaa, ettei meidän menosta ole videota. Syke nimittäin suoritti semmoisia kokonaisuuksia ja haastaviakin kohtia radalla, että hetkittäin mietin voiko tämä olla edes totta. Se eteni mm.kahden aidan takaakierron itsenäisesti, minun nähdessä siitä vain perävalot. Syke kuuli käskyt ja sen suoritustyyli näytti takaa katsottuna huikealta! Se tiesi tasan tarkkaan mitä tehdä.
Verkkokurssin ohella olemme viimeiset 4½ kuukautta tahkonneet myös operaatiota nimeltä juoksupuomi. Moni on kysellyt, että mikä sen suhteen tilanne on tällä hetkellä. Sen tilanne on juuri nyt tämä:
Kokonainen ja täyskorkea puomi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan.)
Kaikki mitä viimeisen puolen vuoden aikana on tehty, tukevat toinen toisiaan. Syke on enää keppien pikkuviilausta vaille valmis hyppyradoille. Hekan kohdalla oli se ero, että sen kouluttamisessa kuuntelin paljon muita ja uskoin jokaista vaikka sitä itse koulutinkin. En ollut vielä löytänyt sellaista "omaa käsialaa", mutta se alkoi löytyä kun aikoinaan pääsin sen kanssa Vitikaisen Tiian säännöllisen oppiin. Sykkeen kanssa se oma käsiala on vain vahvistunut.
Siksi tämä niin hienolta tuntuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti