Jälleen koitti se aika vuodesta, kun koiraharrastajat valtasivat Himoksen jo viidennettä kertaa peräkkäin. Mikäli joku siellä vielä miettii että mistä ihmeestä oikein on kysymys, niin Toiveesta todeksi-blogin Jenny on tiivistänyt asian todella hyvin tähän tekstiin. Me olemme olleet mukana OnniDogissa vuosina 2014, 2015, 2017 ja nyt tänä vuonna. Ainoastaan vuonna 2016 jouduin jättäytymään omien töideni takia pois.
Koulutin ko.tapahtumassa viime vuoden tapaan koirafrisbeetä ja olin valinnut koulutuspäivikseni perjantain ja sunnuntain. Näin ollen minulle jäi koko lauantaipäivä aikaa hengähtää ja käydä valitsemissani koulutuksissa omien koirien kanssa. Syke pääsi harjoittelemaan agilitya ensimmäisen kerran ulkokentällä ja vastoin kaikkia etukäteen ajateltuja kauheuksia "se pälyilee muualle ja karkailee", kaikki sujuikin erinomaisen hyvin. Tulipahan todettua sekin, että ei Syke kesken radan karkaa yhtään mihinkään. Hekan piti alkuperäisen suunnitelman mukaan mennä verestämään nenänkäyttöä nosework-treeneihin. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos. Eetu Rajala oli saapunut OnniDogiin toiseksi agilitykouluttajaksi ja tottakai Tiina sitten halusi ilman muuta hänen treeneihin. Kyllä muuten kannatti! Heka ei ole hetkeen tehnyt noin täydellistä agilitya. Eetua ihan harmitti, että aika oli niin rajallinen sillä hän olisi halunnut työstää asioita meidän kanssa pidempään.
Majoituimme aivan ihanassa mökissä yhdessä pallopaimennuskouluttajien sekä Sykettä juoksujen ajan hoitaneen Jennin kanssa ja oli kyllä parhaat kämppikset ever! He saivat minut yllytettyä kokeilemaan Hekan kanssa pallopaimennusta ja tyyppi oli ihan liekeissä! Innostuin lajista siinä määrin, että ostin toiselta kouluttajalta meille oman jumppapallon kotitreenejä varten.
Minun pitämät koirafrisbeekoulutukset olivat täynnä koko viikonlopun ajan ja varmasti osasyy oli se, että koulutin vain kahtena päivänä. Hurjan taitavia ja motivoituneita koirakoita oli jokaisessa ryhmässä ja kaikkien kanssa pääsimme jopa ensimmäisiin, lyhyisiin koppeihin saakka.
Erityisen tämän vuoden OnniDogista teki myös se, että Syke täytti sen aikana vuoden! Ei se voi olla vielä vuotta, ei vaan voi! Vuosi sitten samassa tapahtumassa ollessani sain viestin, että kauan odottamni pentu on syntynyt. Nyt tuo sama pentu juhli samassa paikassa 1-vuotissyntymäpäiväänsä. Olihan se taas oma sirkuksensa olla reissussa kahden koiran kanssa, kun jo hyvän aikaa kuitenkin tottui vain yhteen. Reissu sujui suurimmalta osin hyvin, mutta olisi pitänyt jo lauantaina tajuta ettei Hekalla ole kaikki hyvin...palataan siihen myöhemmin tällä viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti