Meidän poppoo kotiutui Joensuusta vasta maanantai-iltana, sillä olimme äitini kanssa sopineet ja varanneet yhden ylimääräisen hotelliyön lisää. Tämä oli kyllä erittäin hyvä ratkaisu, sillä maanantaina oli vain tien päällä istumista jonka ajan molemmat koirat tuttuun tapaansa nukkuivat. Ehkä siinä olikin suurin syy siihen, että jo tiistaina sekä Heka, että Syke eivät olleet enää lainkaan väsyneitä. Ihan kuin ne eivät olisi missään reissussa edes olleet.
Erityisen iloinen olen Hekan nopeasta palautumisesta, vaikka ikää jo tuon verran sillä onkin. Olin varannut sille tiistai-iltapäivälle ajan AlmaVetiin laserhoitoon, jotta saatiin palautumiseen vielä vähän lisäboostia. Käytin Hekan samalla reissulla myös puntarilla ja se näytti ilahduttavat 5,7 kiloa! Heka on hyvässä lihaskunnossa nyt ja painokin on sille sopivissa lukemissa.
Hekalle ei ole mitään treenejä tai muutakaan normaalista poikkeavaa tekemistä tiedossa tälle viikolle. Tyyppi saa ottaa ihan lunkisti, mutta jonain iltana tai toisena ajattelin pitkästä aikaa tehdä vähän tasapainotyynyjumppaa sen kanssa.
Sen sijaan Syke on päässyt tällä viikolla terästäytymään, viime aikoina kun keskityin pääasiassa Hekaan. Eilen lähdimme ihan vain huvin ja yhteisen ajan vuoksi Pop Dog ry:n järjestämään mätsäriin Haukkuvaaraan. Neiti pisti kyllä sellaisen showvaihteen päälle (hyvällä tavalla), että piti ihan ihmetellä että onko se harjoitellut itsekseen jossain minun tietämättä.
Syke sijoittuikin lopulta pienten pentujen kehässä punaisen nauhan saaneista sijalle 2! En voi kuin ihailla tätä koiraa ja erityisesti sen hermorakennetta. Se ei ole lainkaan sellainen häntä alhaalla, kaikkia pälyilevä puudeli, vaan itsevarma ja ylväs pikkukoira joka kulkee reippaasti häntä tötteröllä. Nyt unohdetaan taas nämä touhut ja keskitytään agilityyn. Tiedossa on ainakin hyppytekniikkaa ja juoksupuomin mattotreenin aloittaminen. Jäiks!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti