Sekakäyttäjä-Syke

Heti alkuun pahoittelut tuosta huomiota herättävästä otsikoinnista. Se vaan tulee kuvastamaan tätä blogitekstiä kokonaisuudessaan aika hyvin. Koska Hekan elämään ei vielä kuulu muuta kuin niskajumppailua ja lenkkeilyä, voisin kertoa hieman tarkemmin mitä punaiselle superpallolle kuuluu. Hetkeen en ole siitä syväluotaavammin kirjoitellutkaan.

Pitäisi pikkuhiljaa tehdä selkeää treenisuunnitelmaa, että mitä harjoitellaan milloinkin. Se on edelleen työn alla. Sen vuoksi Syke touhuilee tällä hetkellä kaikkea sekaisin. Viime keskiviikkona Syke pääsi tuuraamaan Hekaa sen omalle agilityvuorolle, sinne sentään sain aikaiseksi tehtyä kunnon suunnitelman. Kun muut tutustuivat rataan, Syke kävi tutustumassa puomin alastuloon naksuttimen voimalla. Todella nopeasti ja rohkeasti se sinne kiipesi eikä jännittänyt yhtään. Tainan avustuksella harjoiteltiin omalla vuorollamme ensin yhden aidan siivekkeiden läpi juoksemista ponnarilla ja lopuksi jopa kahta. Tältä se näytti:

Aikamoinen tenava. Yhä enemmän tuntuu siltä, että siitä tulee Hekalle ihan kelpo seuraaja agilityradoille. Sykettä ei haitannut lainkaan viereisellä kentällä harjoittelevat, toiset koirat. Se keskittyi täysillä vain omaan tekemiseensä. Vaikka mitään suunnitelmaa ei ole, Syke kuitenkin oppii koko ajan häiriössä toimimista ja silloin kun harjoitellaan, kaikki muu ignoorataan.

Syke täytti viime viikolla JO 5 kuukautta. Se ei ole enää mikään pikkukakara, vaikka pentu edelleen onkin. Painoa sillä on tällä hetkellä 3,7 kiloa ja mitoissa Syke alkaa olla edesmenneen toyvillakoirani, Jimin, kokoluokkaa. Eniten olen keskittynyt siihen, että Syke on saanut omaksuttua tärkeimmät arkirutiinit ja niiden suhteen kaikki onkin jo miltei ihan selvää pässinlihaa. Ulkona on harjoiteltu ahkerasti ohituksia ja se on meinannut olla toisinaan melko haasteellista. Ei Sykkeen, vaan nimenomaan niiden ohikulkijoiden vuoksi. Syke kyllä osaa ohittaa, mutta tottakai tuollainen söpö pentu kiinnittää ihmisten huomion ja jos joku erehtyykin vaikka hymyilemään Sykkeen suuntaan, menee ohitusharjoitukset ihan plörinäksi. Onneksi olen kuitenkin löytänyt harjoitteluun hyviä apukeinoja, yritän omilla eleilläni viestittää ohikulkijoille, että tässä oikeasti harjoitellaan jotain. Ainakin toistaiseksi tämä keino on toiminut.

Asia jota olen hämmästellyt nyt kuukauden ajan, on sisäsiisteys. Syke ei ole enää kuukauteen tehnyt kumpaakaan hätää sisälle. Ei edes öisin tai päivisin kun ovat Hekan kanssa kahdestaan kotona. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut laittaa pissakaukaloa -ja alustaa pois, sillä vahinkoja voi vielä sattua. Jotenkin oletin, että sisäsiisteyden opetteluun saa kulutettua eniten aikaa kun kyseessä on syys/talvipentu. Aina voi kuitenkin yllättyä positiivisesti ja tässä kävi juuri niin.

Lopuksi voisin vielä kertoa Sykkeen hammaskuulumisista, ne nimittäin tuntuu kiinnostavan ihmisiä tällä hetkellä eniten. Kaikki muut hampaat on vaihtuneet paitsi ylhäällä olevat maitokulmurit, jotka eivät ole vielä tulleet ikenien läpi näkyiin. Ell-Tiina seuraa Sykkeen tilannetta viikottain ja tällä viikolla saatiin erittäin positiivisia uutisia. Yläleuka on kirinyt alaleukaa hurjasti kiinni ja on todellakin enää millistä, korkeintaan kahdesta kiinni että purenta voisi muuttua oikeanlaiseksi. Tilanne elää siis edelleen ja käy koko ajan jännittävämmäksi.

Osuvan nimen olen ainakin tälle neidille valinnut. Hän todellakin pitää sykkeet kaikilla korkealla, näköjään loppuun asti.