Rata juosten VS rata kävellen

Tämä(kin) viikko on menty lähes kokonaan minuuttiaikataululla eteenpäin. On pitänyt useammankin kerran istua alas ja päivittää blogi useammankin kuin yhden kerran, jotta ei sitten tarvitsisi kirjoittaa kilometrin mittaista romaania. No, tässä sitä taas ollaan. 

Heka ei tälläkään viikolla välttynyt töiltä, sillä maanantaina allekirjoittanut harjoitteli ensimmäiseen näyttötilaisuuteensa. Olimme järjestäneet paikallisen koulun 5.luokkalaisille eläinvierailun. Tämän vuoksi Heka sekä muut vierailulla olleet eläimet ovat käyneet työpaikallani vuorotellen ja yhdessä nuorten kanssa olemme miettineet mm. sitä, että mitä kukin eläin vierailulla tekee. Hekan lisäksi koululla oli mukana Eino-koira, Bilbo-kissa sekä hollantilaiskani Ms Jackson. Hekan kanssa esittelin lapsille mm.naksutinkoulutusta ja kerroin yhteisistä harrastuksistamme, jonka jälkeen halukkaat pääsivät kokeilemaan naksuttelua käytännössä. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni ko.vierailulla oli varmistaa, että eläimet eivät stressaannu ja niille annetaan riittävästi tilaa sekä lepoa. Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa opinnoistani ihan oman, erillisen tekstinsä. Sen verran kiehtovasta ja mielenkiintoisesta aiheesta on kyse.

Vierailun jälkeen vietimme loppupäivän toimistotöitä tehden ja työpaikalle lähti Hekan lisäksi Bilbo-kissa. Hekahan ei ole ikinä ollut kissojen kanssa missään tekemisissä, joten aloimme "siedättämään" sekä Hekaa, että Bilboa toisiinsa jo 2 viikkoa sitten. Ne ovat alusta saakka tulleet erinomaisesti toimeen keskenään ja nykyään niitä voi huoletta pitää samassa tilassa vapaana.

Keskiviikkona käytiin (as always) treeneissä ja tarkoitus oli jatkaa siitä, mihin viime viikolla jäimme. Jo silloin keskustelimme Julian kanssa siitä, että Heka voisi pikkuhiljaa ruveta tekemään pidempiä ratoja. Aloitimme kuitenkin pelkällä keinutreenillä, joka menikin nyt hieman taaksepäin. Hekan vire vaikutti kyllä ihan alussa olevan riittävän korkealla, mutta yllättävän nopeasti se kuitenkin laski sen tultua keinulle. Tästä johtuen Heka ei tullut päähän asti täysillä, vaan jäi vanhan tavan mukaisesti hieman kauemmaksi. Ilmeisesti myöskään leikkeleet tai lelut eivät ole sille riittävä vahviste, jotka saisivat siihen vauhtia. Mietittiinkin sitä vaihtoehtoa, että kokeillaan lisätä putki ns. etupalkaksi sinne keinulle seuraavalla kerralla. Hekallehan kaikista suurin palkkio on se, että se pääsee jatkamaan rataa eteenpäin.

No mitä tulee sitten itse siihen rataan, niin nyt sain vihdoin ja viimein pyydettyä valmennuskaveria ottamaan videota.

Teimme 11 esteen mittaisen radan jonka aluksi juoksin ihan normaalisti, mutta sitten Julia pyysi tekemään saman vielä kävellen. Tässä huomaa mielestäni erittäin hyvin sen eron Hekan vireessä. Kun juoksen, rytmitän 3.aidan väärin ja rima tulee alas. Kun taas kävellessä rytmitys on selkeästi parempi ja koira tekee paljon keskittyneemmin duunia. Pakko muuten vielä mainita, että saatiin Hekan kanssa paikka ihanan Jenna Caloanderin valmennukseen, joka n 1.4!

Ehkä tuota rytmitystä tärkemmäksi koin sen, että Hekan päänuppi kesti pidempää rataa ja kannuskynnet olivat suojattuina turvassa. Pystyy itse enemmän keskittymään varsinaiseen asiaan, kun ei tarvitse pelätä koiran turvallisuuden puolesta. Ensi viikon valmennuksen myin jo pois, sillä Heka valmistautuu tuolloin ShowlinkPets-messuille. Valmistautuminen aloitettiin itse asiassa jo tänään ja tulevasta viikosta on tarkoitus toteuttaa sellainen sarjatyyppinen osio.