Ne tekee töitä sen eteen - tervetuloa vuosi 2015!

Vuosi vaihtui rytkeessä sekä paukkeessa ja jälleen on aika istua alas ja miettiä, mitä sitten voisi ainakin yrittää tavoitella tai saada aikaiseksi tänä vuonna. Kun vielä muistelen edellistä vuotta ja kaikkea sitä miten tunnetilat vaihtelivat ilosta suruun niin ylä kuin -alamäessäkin, ajattelin olla asettamatta liian suuria tavoitteita. Toki jotain on tavoiteltava ettei koko touhu mene ihan plörinäksi, mutta asiasta viisastuneena kasaan niistä sitten ihan turhaan paineita itselleni ja silloin se ei ole enää kivaa. Sillä sitä sen nimenomaan on oltava; Kivaa yhteistä tekemistä. Olen ennenkin sanonut, että se on jo ylipäätään upeaa harrastaa tuollaisen elosalaman kanssa kun se on aina sata lasissa ja ihan täysillä mukana kaikessa. Tälle vuodelle yksi tärkeimmistä ja kultaisimmista tavoitteista tulee olemaan...

• Nauttikaa sydämenne pohjasta, antakaa palaa ja pitäkää hyvää flow'ta yllä!¨

Tuon kirjoittaminen tuntui oikeasti jotenkin "vapauttavalta" ja ehkä jopa vähän helpottavaltakin. Aluksi tavoitteiden miettiminen tuntui ahdistavalta, mutta hei c'moon. Nyt pölinät sikseen ja käydään itse varsinaisen asian kimppuun.

HEKA

• Aktiivisimman kisakauden keskittäminen kesään.
• Harkinnan mukaan satunnaisia talvikisoja.
• Lähtötilanteet takaisin kuosiin.
• Epiksiä.
• Hakekaa uusia näkökulmia ja lisäoppia ulkopaikkakuntalaisten valmennuksista.
• A:n juoksukontaktin kolmen laukan ketjuttaminen lihasmuistiin.
• Käskyerottelu 2on 2offin ja juoksukontaktin välillä.
• Koirafrisbeen ryhmätreenit.
• 2x koirafrisbeekisat.
• Erilaisten frisbeetemppujen opettelua.
• Esiintymisiä.
• Ainakin yksi kisa koiratanssin FS:n voittajaluokassa.
• Ehkä 1-2 HTM-kisaa.

Ohhoh. Tulihan niitä taas melkoinen rivi, mutta eipähän käy aika pitkäksi. Viime vuonna Heka oli selvästi paremmassa kunnossa, kun kisattiin pääosin vain loppukeväästä alkusyksyyn saakka ja hiljennyttiin sään viilennyttyä. Tässä päätöksessä aion pysyä jatkossakin. Talvella olen kokenut haastelliseksi koiran lämpimänä pitämisen eri ratojen välissä, mutta esimerkiksi kotikisoja voisin hyvinkin harkita talviaikaan. Se ei kuitenkaan ole välttämättömyys ja on kiinni pääosin siitä, kuinka kylmää on. Lähtötilanteiden kanssa tilanne alkoi pikkuhiljaa näyttämään leviämisen merkkejä, joten ne aiotaan saada kuntoon heti ensitöiksi. Heka on alkanut lukea omaa liikettäni vapautuskäskyksi suullisen käskytyksen sijaan ja sikailuvaihde on uhkaavasti alkanut kääntyä on-asentoon. Lähtöjä onkin sitten hyvä käydä harjoittelemassa epiksissä kaiken muun lisäksi. Ulkopaikkakuntalaisten valmennuksissa on ollut hienoa käydä kuulemassa mielipiteitä, hakemassa lisäoppia ja saada jopa jotain uutta ajattelemisen aihetta. Näitä mahdollisuuksia aiomme hyödyntää tänäkin vuonna.

Kuva - Hanna Laukkanen-Jinsi

Entäpä sitten tilanne kontaktien kanssa? Ne menee nyt todelliseen syyniin. Tarkoitus on saada Heka erottamaan käskyjen avulla milloin pysähdytään ja milloin on kyse silkasta juoksarista. Haastavan tilanteesta tekee nimenomaan se, että puomilla ja keinulla on edelleen käytössä 2on 2off (ja niistä ei todellakaan ole tarkoitus luopua) ja A:lla se on juoksari. Olisi helpompi lähteä harjoittelemaan tuota tilannetta koiralla jolla ei ole opittua käytöstä taustalla, mutta Hekalla sitä on. Koira jonka mieleen on iskostettu jo nuorena mikä on 2on 2off, tekee siitä melko työlästä. Mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. Toinen lihasmuistiin treenattava asia tulee olemaan A:n juoksukontaktille kolmen laukan ketjuttaminen. Tuli nimittäin Eeviksen kanssa huomattua se, että kun Heka saa oikean rytmin A:lle tultaessa, ottaa se alastulolla kolme laukkaa ja mahdollisuus epäonnistua on minimaalisen pieni. Meillä on onneksi monta kuukautta aikaa treenata ennen kesää.

Kuvat - Dogxpress (koirafrisbee) & Jessica Varjonen (koiratanssi)

Koirafrisbeen suhteen kihisen innosta ja ilosta. Olen edelleen NIIN tyytyväinen että löysin tieni tämän huikean lajin pariin, josta on tullut agilityn lisäksi ihan ykkösjuttu. Mehän ollaan treenailtu frisbeetä pääasiassa keskenämme, sillä Jyvässeudulla ryhmätreenit pyöri viime kesänä vain viikonloppuisin ja koska se on meille vuodenajoista aktiivisin kisojen suhteen, en uskaltanut sitoutua ryhmään ja maksaa turhaan harjoittelumaksua. Nyt kuitenkin meidän frisbeeporukka on vuokraamassa hallia talven treenejä varten ja päästään varmasti ottamaan isoja askelia fribailun suhteen eteenpäin oikein urakalla. Ja kun ryhmän kouluttamisesta vastaa pääasiassa Csilla (joka on pääosin minua tähänkin asti neuvonut), uskon harjoittelusta tulevan ihan mielettömän tehokasta ja antoisaa. Kesällä ja alkusyksyllä Suomessa järjestetään kahdet eri koirafrisbeekisat ja meiltä täältä Jyväskylästä lähtee sinne porukkaa skabailemaan. Myös minä ja Heka mukaanlukien. Ihan mahtavaa päästä korkkaamaan kisaura uudessa lajissa. Kisojen lisäksi tarkoitus olisi esitellä koirafrisbeetä erilaisissa tapahtumissa, jotta sitä saataisiin entistäkin tunnetummaksi täällä Suomessa.

Koiratanssin korvasi aikalailla tuo koirafrisbee. Tai no...korvasi ja korvasi, mutta mehän teemme koirafrisbeessä pääasiassa freestylea missä temppuillaan kiekkojen kanssa musiikin tahdissa. Ainoa ero siinä koiratanssiin verrattuna on nuo kiekot, mutta en minä ihan kokonaan ole tanhuilua unohtamassa. Enkä edes voisi, sillä on aina paikka sydämessäni. Nyt heti vuoden alusta voimaan tullut sääntömuutos koskien koiratanssissa avoimesta luokasta siirtymistä toiseen luokkaan, oikeuttaa Hekankin siirtymään tuohon toiseen, eli voittajaluokkaan freestylessa. Haluankin ihan silkasta mielenkiinnosta johtuen, käydä ainakin yhden kisan verran kokeilemassa tuota kuninkuusluokkaa. Tuloksesta viis. Ja toki sitä HTM:ääkin olisi vielä kiva hinkata, sillä sen suhteen on enemmän ideoita pääkopassa. Katsotaan mikä toteutuu vai jääkö toteutumatta.

JIMI

• Jatketaan kaverikoirailua samaan malliin.
• Hammaskiven poisto kesällä.
• Sydänultra.
• Painon pitäminen kurissa.

Jimi...tuo maailman onnellisin pappakoira joka on täysin omassa elementissään kaverikoirana ja toimintaa onkin tarkoitus jatkaa niin kauan kuin vaan mahdollista ja samalla tahdilla kuin tähänkin asti. Kesällä on edessä jo traditioksi muodostunut hammaskiven poisto ja tarkoitus olisikin ennen tai jälkeen ko.operaatiota (mielellään ennen) sydänultrassa käyminen. Jimillä kuuluu edelleen se hento sivuääni ja puhuimme jo syksyllä hoitavan eläinlääkärin kanssa, että sydän olisi hyvä ultrata ennen seuraavaa hammaskiven poistoa. Jimistä on vanhemmiten tullut kamalan perso ruualle, mikä on uskomatonta sillä nuorempana tämä kaveri lähti tyyliin keittiöstä karkuun kun ruokaa alettiin laittamaan kuppiin. Paino onkin sahaillut edestakaisin ja nytkään ei olisi pahitteeksi nipistää sellaiset 100 grammaa pois. Pääasiassahan Jimi on aikamoinen nautiskelija, sohvannurkasta maailmanmenoa katseleva onnellinen pikkupuudeli. "Totally" sanoisi myös Jimi.

Kuva - Salla Kuikka

Yhtenä tärkeimpänä asiana toivon tietysti molemmille koirille terveyttä kaiken elämisen ja harrastusen lisäksi. Heka tulee käymään Päivin hoidettavana yhtä tiheästi kuin viime vuonnakin ja tarpeen vaatiessa myös useamminkin. Enkä näkisi yhtään pahana sitäkään asiaa, että Jimikin jossain vaiheessa hoidettaisiin. Lisäksi ohjelmaan kuuluu kesäisin uimista ja myös muutoin yleistä rälläämistä ja rallaamista. Sekä tietysti elämästä nauttimista. Muutenkin olen onnellinen kun minulla on nämä kaksi permispäätä seuranani. Ne ovat aina iloisia kun tulen kotiin ja elävät mukanani 24/7. Tämä on hyvä hetki lopettaa vuoden 2015 pohdiskelu ja ryhtyä itse sanoista varsinaisiin tekoihin.