Tittididii! Päästin yöllisen inspiraationi valloilleen ja vihdoin! Meidän blogi sai vähän uutta ilmettä alleen. Olen melko yllättynyt itsekkin kuinka kiva tästä tuli. Pelkkä vaaleansininen, harmaa ja valkoinen tuntuivat kovin tylsiltä ja ymppäsin rohkeasti yhtä lempiväriäni sekaan. Pinkkiä. Jostain kumman syystä itselleni tulee näistä värisävyistä mieleen imelä purukumi, mutta eipähän tympäise enää. Otsikkokuvan tulen vielä vaihtamaan, mutta sen työstäminen jääköön joulunpyhien puhteeksi.
Viimeisimpien päivien aikana on tapahtunut kaikkea kivaa, vähän sitä sun tätä ja yksi niistä kaikista löytyi eilen taivaalta. Aurinko.
Auringon lisäksi Heka on ottanut rennosti maanantaista lähtien kun Päivi kävi tsekkaamassa kaverin kropan. Mitään ihmeellistä ei tällä(kään) kertaa ilmennyt. Ainoastaan niskasta löytyi pieni jumi jonka Päivi sai kuitenkin hyvin ja nopeasti auki. Lopuksi Heka sai vielä vähän laserhoitoa selkäänsä aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi, mutta noin yleisesti koko koira oli oikein hyvässä kuosissa. Olen edelleenkin niin tyytyväinen päätöksiin sekä ratkaisuihin (juoksu-A, lämmin treenihalli, omatoimiset hieronnat/venyttelyt), sillä uskon niiden edesauttaneen siihen että kolmen viimeisimmän kraniohoidon aikana Hekalla on ollut vain pieniä lihasperäisiä jumeja. Aion ihan ehdottomasti ja empimättä jatkaa tästäkin eteenpäin samalla linjalla.
Jimi pääsi tänään vuorostaan tämän vuoden viimeiselle kaverikoiravierailulle Väinönkadun palvelutalolle. Meidän vakiopaikka jossa on kerta toisensa jälkeen aina yhtä ihanaa käydä. Palvelutalon henkilökunta ilahdutti meitä joululahjalla, jonka jaoimme paikalla olleiden kaverikoirien kesken vierailun lopuksi. Eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi monta hyvää syytä olla sopivasti onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti