Viikonlopun turnee on onnistuneesti ja onnellisesti turneiltu. Tänä aamuna kello soi 6.45 ja jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa oli auto käännettynä ja startattuna kohti Kuopiota. Mitä se tiesi? No tietysti Tiian huge-treenejä! Ja jos joku ihmettelee mistä termi "huge" tulee, niin ihan puhtaasti siitä että nuo treenit käydään koko hallin mittaisella (40 m x 20 m) kentällä pitkillä esteväleillä.
Ratapiirrosta olin jo tekemässä, mutta sitten iski laiskuus ja voikin olla että teen sen huomenna. Tai sitten en. Anyway. Radalla oli 33 estettä (tsiisus) ja kyllä sitä tiesi kenen treeneihin sitä on taas tultu. Radalla oli kaikki kontaktit, kepit ja ohjaustekniikoista peräti 3 pakkovalssia (josta 2 peräkkäin!), niistosokkaria, persjättöjä, takaakiertopersjättöjä, vastakäännöstä, hirttoa ja twistiä. Heti alussa 2 esteelle pakkovalssi joka ei meinannut sitten millään ottaa onnistuakseen. En yhtään luottanut Hekaa ja Tiia sanoikin, että miksi en luota koska Heka teki joka kerta ihan oikein. Hyvä kysymys. Olin luottamuspulasta johtuen myöhässä 4.aidalla joka tehtiin takaakiertona ja siihen tehtiin sitten se twisti kun jatkettiin 5.aidalle. Olen viime aikoina treenannut Hekan kanssa paljon saksalaista ja sehän hukkui kerran jos toisenkin sinne selän taakse. Piti vain muistaa antaa twistissä enemmän tilaa, niin kyllä se lopulta onnistui. 6.este oli putki, joka oli A:n alla mutta sinne irtoamisessa ei ollut mitään ongelmia.
Keinu on alkanut tuottamaan viime aikoina ehkä hieman harmaita hiuksia. Heka on mielestäni hieman liian aikaisin lähtenyt siltä pois (ei ole osunut maahan, jäänyt 5-10 cm kiinni) mutta tänään ei näkynyt olevaan mitään siihen viittaavaa. Keinulta päästäänkin sujuvasti siihen kohtaan, jossa pakkovalsseja oli 2. Tuo pätkä oli joltakin (en muista miltä) viime viikonlopun karsintojen radalta ja oli kyllä mielenkiintoinen. En tajua miten noinkin helpolla kahden aidan yhdistelmällä ensimmäinen pakkovalssi meni oikein, mutta toisen käänsin ihan väkisin pakkovalssi-jaakotukseksi. En ymmärrä miten Tiia jaksoi katsoa sitä onnetonta räpellystä. Ilman koiraahan se meni ihan that's fine, mutta tee sama sitten koiran kanssa joka on ihan kilikali-meiningillä liikenteessä ja muistaa olla tekemättä sitä pakkovalssi-jaakotusta. Sitä hinkattiinkin tovi jos toinenkin. Tiia sanoikin, ettei päästä meitä tilanteesta pois ennenkuin se onnistuu. Miksi näin? Koska 11.putkeen mentäessä koira sai pelkällä pakkovalssilla paremman juoksulinjan kuin pakkovalssi-jaakotuksella. Kaikki varmasti ymmärsi, not. No löytyihän se oikea tapa sieltä, mutta Tiia käski käymään kuviota mielessäni läpi. Tiedänpähän mitä treenaillaan itsenäisesti seuraavalla kerralla. 12 ja 13.aidan väliin persjättö, 13.aidalle vastakäännös jotta Heka sai paremman juoksulinjan seuraavaan putkeen. Uskomattoman vaikeaksi osoittautui myös 14.aidalla tehtävä niistosokkari. Ei ole mitenkään vaikea meille (tai ainakaan pitäisi olla), mutta tänään se oli. Heka vaan ei reagoinut merkkaukseen jälkeen ja se hyppäsi kerta toisensa jälkeen aidan väärästä suunnasta takaisin. Tiian piti tulla apuun, Hekalla tuppasi menemään yli ja Tiian kanssa se tekikin tuon niistosokkarin kuin enkeli. Huoh.
Ensimmäisestä osuudesta tähän asti ei ole videota (ja hyvä niin), mutta toisesta puolikkaasta on joka sujuikin hieman paremmin. Tuon niistosokkarin sijaan päädyin ihan peruspyöritykseen, jotta päästiin jatkamaan rataa eteenpäin.
Puomilla ilmeni ensimmäisellä kerralla vanha tuttu ongelma "mitä jos kokeilen juosta tästä samalla tavalla kuin A:lla?" Ei käy, ei todellakaan. Onneksi se jäi siihen yhteen kertaan ja sen jälkeen puomin suhteen oli pullat hyvin uunissa. Olin yllättynyt kuinka hyvin Heka lukitti ja irtosi 16.putkeen ja kerkesin mennä ottamaan sitä reilusti hyvän matkan päähän vastaan 17 ja 18.aidan väliin. Videolta näkyykin, että käänsin selkäni liian ajoissa ja Heka juoksi 18.aidan ohi. Mutta sitten alkoi takaakiertopersjätöt onnistumaan. Melkoiseksi ongelmaksi muodostui tuo nurkassa oleva 22.putki. Sitä jotenkin luulisi, että renkaan jälkeen olisi koiralle melkoisen helppoa lukittaa putken oikea pää joka on ihan tyrkyllä siinä. Ei ollut valkoiselle vilahdukselle. Se haki jatkuvasti väärän pään, joten Tiia tuli sen sitten palkkaamaan oikeaan päähän juoksemisesta. Yritin jopa työntää Hekaa sinne oikeaan päähän yhdellä kerralla VASTAKKAISELLA KÄDELLÄ, mistä tulikin sanomista. Tiina hei, ei näin.
Koska Heka ei hakenut tuota putkea niin hyvin, en pystynyt leijeröimään 24.putkea kohti, vaan jouduin laittamaan sen hirtolla sinne. Ensimmäisellä kerralla unohdin "merkata" koiran putken ulostulo-suulla ja tottakai se sinkosi ihan väärään suuntaan. Toisella kerralla menikin hyvin ja päästiin jatkamaan...A:lle. Voin kertoa että oli jännät housuissa. Ei aikomustakaan loikata yli, mutta focus ei ollut niin hyvin eteenpäin kuin mitä se olisi voinut olla. Tiia sanoikin, että ei ehkä ihan sitä toivottua boksikäytöstä ja Heka tekikin sen aika kiltisti mutta parempikin se olisi voinut olla. Pääasia ettei keittänyt täysillä yli, vaikka vähän hidas se olikin. Mietinkin sitä jatkotilannetta A:lta eteenpäin. Koska en enää pysäytä, olikin melkoinen mysteeri kuinka saan Hekan kepeille joka oli vaikeassa kulmassa. Myöhässähän sitä oltiin ja Heka meni ensin väärästä välistä sisään mutta korjasi asian yhtä nopeasti. Pystyin itse liikkumaan kepeillä sitä vasten ja ottamaan sen jaakotuksella selän takaa jolloin päästiin maaliin. Ihme ja kumma. Mutta nämä treenit tuli ihan oikeaan saumaan ja Heka ei tiennyt minne olisi singonnut kun kuuli Tiian äänen.
Jos eilen mentiin kovaa ja korkealta, tänään tuli aika raju pudotus takaisin maanpinnalle. Hekalle voisi hyvin tituleerata toisen nimen "nyt voidaan sinkoo sinne tänne", mutta mitäpä tuosta. Oma olo jotenkin rentoutui tuon eilisen nollan jälkeen ja vaikka me ei tänään parastamme osattu näyttää, oli tuossa treenissä kuitenkin yhtä paljon hyvää kuin huonoakin. Tätä agility on eikä Heka olisi Heka ilman noita sen ihmeellisiä kilahteluja. Luulen kyllä, että ensi viikko lomaillaan ihan kokonaan agilitysta. Olisi ehkä aika hieman ryhdistäytyä koiratanssin suhteen. Kaksi esiintymistä on tiedossa sekä tietysti elokuun kisat. Mutta ehtiihän tässä vaikka mitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti