Kolmen viikon mittainen joulutauko on lusittu ja eilen palailtiin treeneihin tuntumalla "katsotaan miltä koira vaikuttaa ja miten se liikkuu."
Rata oli meille jo ennestään tuttu viime keväältä, mukavan virtaava ja osittain oli jopa pitkiä estevälejä tarjolla. Tykkäsin. Näitä saisi olla enemmänkin. Vastoin kaikkia odotuksia, Heka kulki niihin nähden erinomaisesti eikä yhden yhtäkään rimaa tullut alas. Tämä vain vahvisti entisestään niitä Sannin valmennuksen jälkeen mielessä velloneita ajatuksia. Niistä tulette kuulemaan melko pian. Jopa oma ohjaukseni tuntui mukavan rauhalliselta ja hillityltä, vaikka se ei välttämättä ulkopuolisen silmään siltä näytä. Olen ottanut tavoitteeksi mennä jokaisen treenin aikana edes sen yhden kerran oman mukavuusalueen ulkopuolelle jossakin kohdassa. Eilen halusin päästä tekemään sokkarin ja se vaati sen, että koiran piti irrota putkeen pitkältäkin matkalta jotta siltä pääsi ns. "karkuun." Viime keväänä tein saman kohtaan poispäinkäännöksen, mutta nyt onnistuin ja ehdin sokkarille!
Tälle päivälle olin varannut Hekalle ajan Marjon käsittelyyn. Tiesin jo etukäteen, että ongelmakohdat löytyvät tällä kertaa erittäin suurella todennäköisyydellä etukropasta - niskasta ja rintarangasta. Enkä ollut väärässä, tälläkään kertaa. Heka oli melkoisessa juntturassa niskastaan sekä vasemmasta lavasta, joka aiheutti saman puolen etujalan ranteeseen pientä kiertymää. Lisäksi keskellä selkää oli havaittavissa pientä kiertoa, mikä taas johtuu siitä, että Heka on kompensoinut etukropan jumeja eikä ole näin ollen käyttänyt vartaloaan kuten pitäisi. Hetken päästä jo sainkin vastauksen siihenkin, että mistä moiset jumit voivat johtua. Olenhan ollut liukkauden vuoksi todella tarkka ja tehnyt vain tasapainotyynyllä erilaisia jumppaharjoituksia. Ne mielessä vellonneet ajatukset saivat Marjon osalta pelkästään komppausta. Nyt jos koskaan on tehtävä meidän harjoitteluun muutoksia.
Onneksi meillä on kuitenkin Marjo ja Marjon taikakädet, joilla Heka saatiin auottua ja vapautettua jumeista sekä kireyksistä. On mahtanut tuntua Hekasta melko hyvältä, sillä kotiin saavuttuamme se on pääasiassa vain nukkunut. Iltalenkille sentään lähti mielellään ja päivän viimeinen ruokakin maistui, mutta sitten se on vedellyt unta uudelleen palloon. Nyt Heka ottaa lepiä muutaman päivän, joten ajattelin aktivoitua tuon pentutermiitin suhteen. Huomenna olisi tarkoitus lähteä tekemään erilaisia harjoituksia keskustan ja matkakeskuksen vilskeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti