Minulta tullaan monesti treenihallilla ja joskus myös kisoissa kyselemään, että mitkä "ihmeen lärpäkkeet" jaloissani ovat. Nuo ihmeelliset "lärpäkkeet" kuitenkin toivat avun lähes vuoden kestäneeseen kipuun, joka ilmeni vasemman jalan akillesjänteessä.
Kivut olivat hetkittäin jopa niin kovat, että ne häiritsivät nukkumista. Särkylääkkeitä sekä kylmägeeliä kului ja aina harjoitusten jälkeen käärin akillesjänteen ympärille jääpalapussin. Kävin urheiluhierojan vastaanotolla, jolta sain erittäin hyvät ohjeet lämmittelyyn sekä erilaisiin venytyksiin ennen ja jälkeen harjoittelun. Jalkaa myös teipattiin useita kertoja ja kerkesin jopa yhden tulehduskipulääkekuurinkin vetäisemään. Sain hetkellistä helpotusta kipuihin, mutta se kuitenkin oli ja pysyi. Ajattelin, että sen kanssa on vain pakko tulla toimeen.
Kivut seurasivat satunnaisesti myös töihin. Jos vaikka istuessani satuin siirtämään jalkaani toiseen asentoon, se napsahti ja hetken ajan tuntui siltä, kuin joku olisi iskenyt sitä puukolla. Se oli jo melkein päivänselvä asia, että kun harrastusvuosia oli jo useampi takana, jotain krenkkaa alkaa väistämättä tulla näkyviin. Silti sitä oli vaikeaa myöntää ennen kaikkea itselleen. Olenhan kuitenkin nuori, perusterve ihminen. Käyn harrastamassa juoksua muuallakin kuin agilitykentällä ja pyrin ajan salliessa myös tekemään erilaisia, omaa lihaskuntoa vahvistavia harjoitteita. Eniten kuitenkin suretti koiran puolesta, jolle minun pitäisi pystyä antamaan radalla kaikkeni.
Googlailun ja työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta löysin tietoa kompressiovaatteista.
Lyhyesti:
Kompressio tarkoittaa vaatteessa napakan materiaalin ja istuvuuden kautta tapahtuvaa mekaanista painetta. Sen on tarkoitus myötäillä ja joustaa vartaloa, ei missään nimessä kiristää. Puristuksen tulee olla tasainen ja asteittainen. Kompressiovaatteet tukevat lihaksia suorituksen aikana, voimistavat verenkiertoa, estävät lihaskramppeja ja nopeuttavat palautumista. Tulosten mukaan kompressiosta on hyötyä esimerkiksi alaraajoissa.
Etenkin tuo viimeinen lause herätti mielenkiintoni ja aloin tosissani miettimään, voisiko kompressio olla ratkaisu ongelmaan. Siinä vaiheessa olin jo melkein niin epätoivoinen, että halusin kokeilla kaiken jos se vaan auttaisi. Yhdessä urheiluhierojan kanssa valitsimme minulle 2XU-kompressiosäärystimet, joita aloin käyttämään treeneissä välittömästi saatuani ne. Jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen huomasin, että varsinkaan saman jalan pohkeessa ei tunnu lainkaan sellaista jyskyttävää kipua. Voisiko olla niin, että nyt ongelmaan löytyi apu ja kivut saataisiin pois sekä hallintaan?
Agilityssa ohjaajan liikkeiden on oltava nopeita sekä oikein ajoitettuja. 3.kilpailu-luokka on agilityn tasoluokista se ylin mahdollinen ja näin ollen rataprofiilit siellä ovat haastavia. Käännöksiä tulee enemmän, oikeastaan lähes jatkuvasti.
Oma koirani kilpailee miniluokassa ja erityisesti sen kanssa harjoitellessani ja kilpaillessani olen huomannut, kuinka vahvasti se lukee vartaloani lantiosta alaspäin. Näin ollen joudun olemaan entistä tarkempi siitä, minne vaikka omien polvien tai jalkaterien suunta osoittaa radalla. Koira, joka on kilpailuissa todistettavasti edennyt parhaimmillaan 5,20 m/s, edellyttää se ohjaajalta entistä tarkempaa sijoittumista sekä oikeaa ajoitusta radalla. On lähes sanomattakin selvää, että kyllähän siinä omat jalat aika kovalle rasitukselle joutuvat. Niihin kohdistuu kiertoa ja jokainen erilainen alusta luo jaloille omanlaisensa paineen. Jokainen juoksua jollain tavalla harrastanut tietää, kuinka ne pohjelihakset harjoitellessa hieman tärähtävät.
Viime keväästä lähtien olen käyttänyt 2XU-kompressiosäärystimiä harjoituksissa, kilpailuissa ja ihan alussa myös tavallisilla juoksulenkeillä. Vasta tämän vuoden kesällä, hieman yli vuosi aktiivisen käytön jälkeen, tulin yhtäkkiä havahtuneeksi, että hei...kipu on tipotiessään. En ihan täysin varmaksi osaa sanoa, että missä vaiheessa kipu jäi pois. Yhtäkkiä vain tulin ymmärtäneeksi, etten ole enää joutunut harjoitusten tai kilpailusuorituksen jälkeen turvautumaan jääpalapusseihin, kylmägeeleihin tai särkylääkkeisiin. Vaikka ehkä alussa hieman skeptisesti moisiin kompressiovaatteisiin suhtauduin ja osa kavereistani jopa naureskeli asialle, en voisi enää kuvitella treenikassini varustusta ilman niitä. Jopa hierojani on huomannut suuren eron entiseen. Kipujen aikaan varsinkin pohjelihas oli kova kuin kivi. Nykyään se on elastinen eikä lainkaan väsynyt ja koppurainen.
Nykyään käyttö on laajentunut kompressiosäärystimistä capreihin -ja sukkiin. Minua motivoi se, että pystyn näiden mahtavien tuotteiden ansiosta antamaan harjoituksissa sekä kilpailuissa koiralle kaikkeni.
Peukku kompressiolle :) Mulla jalat on väsyneet ja yöllä kipeät pitkän kisapäivän tai muuten raskaan liikunnan jälkeen. Kompressiosäärystimet on selvästi helpottaneet tilannetta.
VastaaPoistaIhan mahtavaa, että sielläkin on kompressioista ollut apua jalkojen kanssa!:) Itse en edes ymmärrä kuinka olen voinut kaikki nämä vuodet selvitä ilman niitä :D
Poista