Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

Tuntuu kuin vasta eilen olisin pohtinut mitä kaikkea vuosi 2016 voisi mahdollisesti pitää sisällään. Aika kuluu ihan liian nopeasti.

Vuosi 2015 oli siltä osin mielenkiintoinen, että löysin silloin ne omat, oikeat vahvuuteni ja yksi vuoden 2016 tavoitteista oli opetella tuntemaan itseäni uudelleen entistä paremmin. Siinä koen onnistuneeni, sillä lopulta sain Nuorten Taidetyöpajalta työpaikan ja se on tuonut elämääni sitä kauan kaivattua muutosta. Tänä vuonna olenkin keskittynyt enemmän omaaan elämääni myös koiraharrastusten ulkopuolella. Olen esimerkiksi tietoisesti pitänyt x-määrän mittaista taukoa kouluttamisesta, vaikka joitakin satunnaisia kertoja kävinkin kouluttamassa mm.agilitya. Kyse ei ole ollut siitä etteikö muiden kouluttaminen enää innostaisi, vaan ihan puhtaasti omasta hyvinvoinnista. Se on tuntunut uskomattoman hyvältä, vaikka aluksi pelkäsinkin muiden suhtautumista siihen asiaan. Kaiken lisäksi olen saanut nykyisessä työssäni hyödynnettyä myös koiraharrastuksessa hankittuja taitoja sekä osaamista. Heka on ollut paljon mukanani töissä ja olen nyt entistä varmempi, että jatkan nykyisellä tiellä ja lisään työhöni enemmän eläinavusteisuutta. Se on se minun juttuni ja hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla on nykypäivänä todella merkittävää.

Tämän kaiken tiivistää SuomiLOVElle antamani haastattelu, jonka pääsee lukemaan seuraavaa linkkia klikkaamalla: Heka-koira pelasti koulukiusatun Tiinan.

Mitä tulee harrastuksiin, niin agilityssa Haukkuvaara vakiintui meidän treenipaikaksi ja koko vuoden kävimme ahkerasti Julian koutsattavana. Tänä vuonna myös opettelin ohjaamaan Hekaa kuin maksikoiraa ja sen myötä agility alkoikin tuntumaan siltä, että olimme useasti samalla radalla molemmat. Sen näki mm.kilpailukaudella, jolloin menin reilusti omalle epämukavuusalueelleni ohjaamalla Hekaa sellaisten tuomareiden radoilla, joilla en 2-3 vuotta sitten olisi kyennyt suoriutumaan. Mitään varsinaista nollien tulosjuhlaa emme saaneet aikaiseksi, mutta päällimmäinen tavoite olikin nauttia siitä että saan kilpailla noin upean koiran kanssa. Kesän aktiivisimman kilpailukauden lisäksi kävimme alkuvuodesta Jennan seminaarissa kouluttautumassa sekä Tiian yksärillä Kuopiossa.

Päällimmäisenä mieleen jäi oma, henkinen onnistuminen sekä olympiavoitto Luxin kanssa sekä pronssi Hekan kanssa. 

Koirafrisbeen osalta tarkoitus oli osallistua kaikkiin kilpailuihin, mitkä tänä vuonna Suomessa järjestettiin. Vuoteen mahtui kahdet kisat, joista kotiin tuotiin microkoirien tarkkuusheiton suomenmestaruus sekä hopeaa freestylessa. Itse harjoittelu jäi naurettavan minimaaliseksi, mutta kai se menee niin että laatu korvaa määrän. Tai jotain. Heka lähettää frisbeekaverilleen, Domille, erityisterveiset sekä hännänheilutukset. Vuoden aikana kävimme myös paljon esiintymässä eri tapahtumissa.

Heka ei olisi suoriutunut näin aktiivisesta vuodesta ja kilpailukaudesta ilman säännöllistä kehonhuoltoa. Päivi kävi tarpeen vaatiessa antamassa Hekalle kraniohoitoa sekä laserterapiaa ja näiden hoitojen välissä hieroin ja venyttelin Hekaa omatoimisesti. Myös tasapainotyynyllä tehtävää kehonhallintaa tehtiin jonkun verran enemmän kuin mitä aiemmin. Uiminen kuului tietysti olennaisena osana "harjoitteluohjelmaan." Kilpailukauden päätteeksi saatiin jälleen kerran todeta, että Heka oli fyysisesti ja henkisesti erittäin hyvässä kunnossa ja suuremmilta "äksidenteiltä" vältyttiin.

Kun kilpailukausi saatiin pakettiin, aktiivisempi lajiharjoittelu tietysti väheni vaikka treeneissä kävimmekin kerta per viikko. Kuitenkin sekä vuoroin minä, että Heka olimme sairaana ja sen vuoksi loppuvuodesta tuli aika katkonainen. Heka kävi isommassa hammasoperaatiossa, kuten myös minä ja sitten itse sairastuin antibioottien aiheuttamaan suolistotulehdukseen ja toipuminen siitä oli todella hidasta. Silloin kun en itse ollut kykeneväinen harjoittelemaan Hekan kanssa, vuoroin sekä Anni että Linda ohjasivat mielellään valkoista elosalamaa. Kiitokset heille molemmille vielä tämän bloginkin kautta!

Yksi suurimmista asioista oli se, että Hekan hammasoperaation myötä löysimme sen meille sopivan klinikan, AlmaVetin, ja saimme samalla palan taivasta.

Tämä vuosi ei olisi ollut tietysti yhtikäs mitään ilman meidän MAHTAVIA sponsoreita - Nutrolinia, FitDogia ja KanaCollectionia. Jokainen heistä oli turvaamassa meidän vuotta omalla osa-alueellaan ja en voisi olla kiitollisempi. Lupaamme tehdä vähintään yhtä parhaamme myös ensi vuonna. Kiitos jokaiselle, olette meille kultaakin kalliimpia Hekan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.

EDIT: Kiitos myös tietysti teille lukijoille, sekä tietysti seuraajille niin facebookin kuin instagraminkin puolella. Just no words, olette ihania!