Tiistai - mikä ihana syy treenata

Pääsiäinen on lusittu, kaikki kaverit ja tutut oli kisoissa tai ties missä mutta me vaan höllättiin kotona. Mutta en valita. Kerrankin näin. Sunnuntaina kuitenkin vietettiin ulkona aikaa oikein urakalla (kesä tulee, jee) ja tehtiin Hekan kanssa lenkki allekirjoittaneen lapsuudenmaisemiin. Ulkoilutin kameraakin piiiiiiiiiitkästä aikaa ja kyllä tästäkin kuvasta näkee, että kameran käyttö on HIEMAN ruosteessa. Kamalaa, nyt on pakko ryhdistäytyä sen suhteen.


Siivouspäiväksi kaavailemani tiistai muuttuikin sitten treenitiistaiksi. Iltapäivällä käytiin Hekan kanssa Jattilassa hiomassa tekniikkajuttuja - hirttoa putkeen ja sitä ah niin ihanaa pakkovalssia ja saksalaista. Kyllä jopa minäkin pystyn sen nyt itsekkin aistimaan, että ohjaan Hekaa ihan eri tatsilla nykyään kuin ennen. Vaikealta tai mahdottomilta tuntuvat ohjaustekniikat alkaa onnistumaan. Eihän ne nyt mitään täydellisiä tai kamalan priimoja ole vielä(kään), mutta suunta näyttäisi olevan oikea. Toukokuussa olisi tarkoitus kisata useamman kuukauden tauon jälkeen myös agilityradoilla, joten jatkettiin juoksu-A:n parissa.Otin muutamat toistot boksin kanssa ja meni yhtä hyvin kuin viimeksi - jopa putken kautta mikä ei olisi vielä vajaat 3 viikkoa sitten onnistunut ollenkaan. Mietin pitkään, että uskallanko lähteä häivyttämään boksia pikkuhiljaa pois. Huhtikuu kuitenkin lähenee loppuaan ja kohta on jo toukokuu, joten päätin kokeilla. Saahan sen sitten takaisin jos ei vielä onnistuisi. No pjerhana! Heka on yllätyksiä täynnä ja laukka osui edelleen oikeaan kohtaan A:n alastulolle, ilman boksia! Tein 2 onnistunutta suoritusta ja jätin asian tältä erää siihen. Ilman boksia en uskaltanut treenata A:ta kuin ihan yksittäisenä. Boksia häivytetään nyt entistä enemmän, mutta jos mennään takapakkia, sen saa onneksi helposti takaisin. Hekan kanssa on kuitenkin noin yleensä ollut helppoa luopua apuvälineistä, jos se on tehty tarpeeksi ajoissa. Koiratanssissa opetin sille kylkiseuraamisen seinän avulla, mutta jo muutaman toiston jälkeen siirryin seinän vierestä pois. Onnistuneesti. Kyllä kai sen agilityinnostuksen voisi sanoa palanneen takaisin.

Kun oltiin menossa hallilta kotiin, sain tekstiviestin että tämän illan Julian valmennukseen olisi paikka vapaana. Kiinnostaisiko? No tottakai kiinnosti!

Tämmöinen rata, jossa oli myös B-vaihtoehtoja jos joku ei halunnut kontakteja tai keppejä suorittaa. Me skipattiin ainoastaan tuo A, mutta suoritettiin sitten B-vaihtoehtona sen alla oleva putki. Heti alussa 1-2 aavistusvalssi, 5.aidalle niistosokkari, 11-12 väliin persjättö, 13-14 välistäveto, 16.kepeille tiukalla käännöllä, keppien jälkeen persjättö, 21.aidalle persjättö, ennen putkeen nro 24 vientiä joko pienellä hirtolla tai vastakkaisella kädellä kääntö, 28.putkelle sylkkäri, 29-30 persjättö ja 32.aidalle vastakäännös. Siinä taisi pääpiirteittäin olla ne valitsemani ohjaustekniikat. Alku lähti hyvin liikkeelle aina 9.putkelle asti, kun olin auttamattomasti koiran juoksulinjalla ja tottakai se siitä johtuen hyppäsi 10.aidan. Korjaus ja jatkuu. Ennen B 12 putkea ohjaaja sai jonkun ihmeellisen aivopierun, kun se unohti tehdä suunnittelemansa persjätön ja oli lähellä, ettei kolaroitu Hekan kanssa kun onhan se nyt "vähän" nopeampi juoksija. Erityisen paljon pelkäsin 13-14 välistävetoja, sillä niistä olen marissut ettei ne Hekan kanssa hirmu hyvin toimi. Vaan tänään toimi ja vielä vauhdista kaiken lisäksi. Toiseksi suurin yllätys tuli 15.aidalta kepeille kääntö, sinne lähetys ja siihen keppien loppuun persjättö. Ihan uskomatonta miten hyvin Heka kepit haki, mutta Julia sanoikin että Hekalla on keppiosaaminen sen verran hyvin hanskassa että se kyllä hakee ne tosi varmasti ja sujuvasti. Olen samaa mieltä, Ainoa asia missä jouduttiin vaihtamaan ohjaussuunnitelmasta toiseen, oli keinulta vienti 21.aidalle. Olin suunnitellut siihen persjättöä, mutta Heka ei yksinkertaisesti reagoinut siihen tarpeeksi vahvasti. Juoksi joka kerta suoraan 10.aidalle.

Julian kanssa päädyttin kokeilemaan valssia, pieni törkkäisy aidalle ja kas kummaa - sehän toimi paljon paremmin kuin osasin edes kuvitella. Hekalle haastellisin kohta koko radalla oli löytää tie 24.putkeen. Kokeilin hirtolla, sekä aavistuksen verran vastakkaisella kädellä. Ei se suoraan sinne hakenut, vaan pienen mutkan kautta mutta Hekalle nämä oikealta puolelta tapahtuvat takaaleikkaukset ja hirtot putkella on vielä aika vaikeita. Keinun kontakti oli tänään hieno, kun taas puomi. Vire nousi taas aivan liian korkeisiin sfääreihin, juostiin törkeästi yli mutta onneksi se laski yhtä nopeasti kuin oli alkanut ja saatiin onnistuneet stopit tehtyä. 28.putkelle ajattelin sylkkäriä ja sen aluksi teinkin, mutta Heka oli jo syöksymässä A:lle jolloin se kuitenkin korjasi linjaa ja meni putkeen. Se kuitenkin aiheutti sen, että olin itse myöhässä jatkossa. Julia kysyi, olenko ikinä tehnyt flippiä. En. Olen kuullut, mutta en ole sitä koskaan tehnt. Yleensä minulta vie jonkun vaikeamman ohjaustekniikan sisäistämisessä kauan ja nyt pisti oikeasti naurattamaan, että niin vaikealta tuntuva pakkovalssi ei ota onnistukseen vauhdista, mutta ihan kylmiltään tehty flip sen sijaan onnistui tänään. Täysin yli odotusten. Julian mukaan näytti siltä, kuin olisin tehnyt sitä aikaisemmin, mutta kun en ole. Vau! Valssi ennen 27.aitaa ja valssin jälkeen flipillä putkeen. Kerkesin hyvin juoksemaan 29.aidan ja 30.putken väliin tekemään persjätön ja siitä tultiinkin sitten onnellisesti sekä hienosti maaliin, 33.putkeen.Olin miltei varma, että Heka lukee 32.aidan jälkeen kepit, mutta vastakäännös oli pelastus eikä edes pienintäkään yritystä mennä kepeille. En olisi ihan kyllä uskonut, että loppuun asti vedetään.

Kyllä kannatti mennä ja treenata. Hekan pääkopalle tuntuu normaalit treenit 1-1½ viikon välein tekevän ihan hyvää ja sitten parittomilla viikoilla jotain pieniä tekniikkajuttuja. Se on ollut paljon paremmassa vireessä varsinkin lähtötilanteissa viime aikoina. Voi toivottavasti tätä iloa riittäisi tästäkin eteenpäin. Tosin Hekan kanssa on aina ilo tehdä töitä, vaikka välillä tekisi mieli haroa hiukset päästä. Silti en hetkeäkään ole katunut, kaikki on vienyt meitä eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti