Eilen Kuopio ja tänään suuntana Janakkala sekä siellä järjestettävät koiratanssikisat. Ilmoittauduin kisoihin extempore-tyylillä tämän viikon tiistaina (eikä ollut edes aprillipila) ja vielä kaiken lisäksi freestyleen. Musiikin valitsin ihan hetken mielijohteesta, en tehnyt siihen mitään suunniteltua ohjelmaa vaan improvisoin alusta loppuun asti. Tavoite oli vain hakea itselleni ja Hekalle kiva fiilis, tuloksesta ja haukkumisesta viis. Matkaseurana meillä oli Johanna ja borderterrieri Dami.
Johannalla ja Damilla oli hieno kisauran aloitus freestylen alokasluokassa, sillä he saivat luokkavoiton kera kuman! Onneksi olkoon vielä tätäkin kautta!
Heka kisasi avoimessa luokassa viimeisenä (yhteensä 8 osallistujaa.) Eihän se Heka hiljaa tietenkään ollut ja se haukkui, mutta voihan venäjä kuinka kivaa sillä oli! Nyt tuomarit, muut kisaajat ja katsojat näkivät että millä draivilla ja innolla Heka tekee vaikka se haukkuukin. Tuo vaan tekee yksinkertaisesti kaiken, mitä käsken. Heka sinkoili onnessaan sinne tänne ja tuonne niiiuuuuuuu! Itse en edes yrittänyt komentaa sitä olemaan hiljaa, sillä ohjelma olisi muuten menettänyt täysin sen merkityksen (iloisuuden) jos olisin yrittänyt sitä tuossa vaiheessa hiljentää. Itselläni oli naurussa pitelemistä, meinasi ihan väkisin pokka pettää kun katsoin Hekan menoa. Tiesin, että tällä ohjelmalla sijoitus on joku ihan jämä mutta yllätyin positiivisesti kuinka korkealle Heka rankattiin teknisen osaamisen puolesta. Taiteellisen vaikutelman pisteet oli meidän koko koiratanssiuran huonoimmat, mutta sillä ei ole nyt merkitystä. Tässä vielä tuomarikohtaiset pisteet:
Hannele Parviainen: Tekn. 89/100 & tait.vaikutelma 70/100. Yhteensä 156/200
Marita Packalen: Tekn. 82/100 & tait.vaikutelma 66/100. Yhteensä 148/200
Mirja Ovitz: Tekn. 80/100 & tait.vaikutelma 65/100. Yhteensä 145/200.
Tekn.laatu yhteensä 83,67/100 & tait.vaikutelma 67,00/100. Yhteensä 150,67/200
Tuomarikommentteja ei tällä kertaa saatu, mitä olisin kovasti toivonut. Hekasta on usein kirjoitettu, että se on pidättyväinen mikä johtuu siitä että se yrittää pitää kielensä kurissa ja olla hiljaa. Tänään kehässä oli se täyttä elämäniloa pursuava Heka haukkuineen päivineen eikä varmasti jäänyt epäselväksi ettei se mikään pidättyväinen ole.
No, täyttyikö tavoite? Yksi sana riittää siihen: TODELLAKIN! Me kaivattiin muuta tekemistä kuin pelkkää agilitya ja oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa koiratanssituttuja. Kun näin tuomarien yhteen lasketut pisteet, olin vähän ällikällä lyöty kuinka Heka kiilasi teknisellä osaamisellaan ylöspäin. Ei ole ensimmäinen kerta, mutta yhden tuomarin antamat pisteet saa kyllä hymyn huulille. Siinä on selvästi katsottu kokonaisuutta eikä takerruttu pelkkään haukkumiseen. Arvostan tätä todella, todella paljon. Olen nyt kyllä entistä enemmän vakuuttunut siitä, että Heka vetäytyy koiratanssikisoista sivummalle ja meidän kisailut sen lajin parissa tulee olemaan harvassa. Oulun kisoihin olen kyllä aikeissa ilmoittaa, mutta vähän alan kallistua senkin suhteen kahden vaiheille. Uhraisiko mieluummin nekin pennoset agilityyn vai hyödyntäisikö ulkokisojen mahdollisuuden.
Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa miettiä sitä asiaa. Huomenna Hekalla on kraniosakraaliterapia, niin muutama päivä elellään alkavalla viikolla rauhallisemmin ja huilataan. Tulee kyllä niin tarpeeseen. Ensi viikonlopuksikin on kaikkea kivaa koiramaista tiedossa ja infoilen niistäkin heti alkuviikosta. Nyt täällä kirjoittelee väsynyt, mutta onnellinen kartturi joka olisi vielä viikko sitten voinut hypätä lähimpään kaivoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti