perjantai 20. lokakuuta 2017

Työnarkomaanin sisuskalujen ultraus

Hekan vointi on heitellyt koko viikon laidasta laitaan, kunnes eilen illalla itselläni tuli mitta täyteen. Sydäntä särki katsoa selvästi huonovointista koiraa, jossa iltaruoka herätti suurta yökkimistä ja yölläkin heräsin kahdesti erinäisiin maiskutteluääniin. Laitoin jo illalla suoraan sanoen ihan kamalan huolipäivityksen faceen ja kun aamulla kirjauduin sinne, Suvi oli viestittänyt että nyt on syytä tarkistaa tuo koira ja hän kyllä ennättäisi sen tekemään ennen viikonloppua.

Hekalta päädyttiin ultraamaan kaikki sisuskalut sappirakkoa myöten. Vähän kyllä huoletti, että miten Heka sietäisi olla selällään siinä kourussa mutta sehän meni harvinaisen hyvin. Eikä edes tärissyt tai räpiköinyt, antoi jopa mukisematta ajella mahakarvansa myös pois. Oli lähellä, etten itse pyörtynyt kesken ultrauksen. Olin ihan varma, että sieltä tulee vähintään kuolemantuomio. Voitte siis kuvitella miten tuskanhiki muuttui helpotuksen kyyneliksi, kun siellä mahassa ei näkynyt mitään merkittäviä löydöksiä. Sappirakko on siisti, samoin myös perna kuten kaikki muutkin sisäelimet sekä mahalaukku. Ei paksuuntumia tms. Keskustelimme Suvin kanssa Hekan tilanteesta vielä tovin ultrauksen jälkeen ja voin kertoa, että hetkittäin tunsin itseni ihan ylihysteeriseksi koiranomistajaksi.


Selkokielistä diagnoosia ei ole mutta erittäin suurena epäilyksenä on, että ongelmat suoliston kanssa jatkuu ja tasapainoon takaisin saaminen vie nyt normaalia enemmän aikaa. Nyt on lisäksi ruokavaliomuutokset meneillään ja siinä on tietysti omat haasteensa. Ja viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä Suvin sanat: "kun Tiina stressaa, Heka stressaa ja se ärsyttää mahaa entisestään. Heka tuntuu stressaavan vielä sitäkin, kun se on niin hektinen. Tavallaan tarvitsee pakkolepoa ettei stressaannu. Sitä se liian iso moottori voi teettää. Työnarkomaani." 

Kaikella järjellä ajateltuna Suvi osuu kyllä täysin oikeaan. Ultra sulki nyt useamman eri tekijän pois, mm.sen sappirakon ja olen tästä suunnattoman helpottunut. Ja sitten jotkut vielä sanoo, että villakoirat tekee vain nakkipalan toivossa asioita. Tämä koira ei tee, se tekee töitä minulle. Sen kyllä myönnän, että tässä on yksi jos toinenkin asia aiheuttanut ylimääräistä stressiä (mm.Heka) ja en olisi ikinä uskonut, kuinka vahvasti se voi vaikuttaa koiraan. Heka sai kuitenkin käskyn jatkaa elämäänsä sekä harrastuksia kuten tähänkin asti, mutta pitää kuitenkin huoli ettei se ole koko ajan sellaisessa "tarkkailutilassa." Tiedossa on siis stressinhallintaa sekä koiralle, että omistajalle.

2 kommenttia:

  1. Onneksi ei löytynyt mitään! Mä olen joskus kanssa kuullut, että mitä enemmän omistaja stressaa koiransa terveydestä, sitä enemmän koiralla on ongelmia terveytensä kanssa. Eli kannattaa kokeilla laittaa jäitä hattuun (vaikka se vaikeaa onkin) ja yrittää ajatella muita asioita. Stressata nyt Hekan syömisestä, syömättömyydestä ja voinnista vähemmän. Ehkä se siitä!

    (Mä olen todellakin paraskin puhuja. Itsekin vienyt itku kurkussa Riiaa kaheksalta aamulla lääkäriin, kun se oksensi yöllä kolme kertaa. Olin varma, että se kuolee. Koira sai vain närästyslääkettä... Mutta minkäs teet, kun nää on niin kovin rakkaita.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ultraamisella saatiin onneksi suljettua monta tekijää pois, joten oli puolin sekä toisin helpottavaa ettei se paljastanut mitään ei-toivottavaa. Kuitenkin siinä vaiheessa kun koiralla on selvästi huono olo ja se on vaisu, kyllä siinä aika herkästi haluaa eläinlääkäriin.

      Stressillä on varmasti erittäin iso merkitys tässä, mutta löysin lisäksi erään toisen (asiaan mahdollisesti) vaikuttaneen tekijän. Kirjoitan havainnoista myöhemmin tänne blogiin, taisin osua kultasuoneen ;)

      Poista