Parantolasta päivää

Loma loppui viikko sitten, palasin töihin ja heti ensimmäisenä tiedossa oli pelkkää iltavuoroa. Teen nyt ensimmäistä kertaa koskaan kaksivuorotyötä joka toinen viikko. Blogi ei siis ole ollut ihan päällimmäisenä to do-listalla, vaikka kirjoitettavaa olisi. Tiedän senkin, että monia kiinnostaa Hekan vointi, millainen sen hoitosuunnitelma on ja mitä uusi ruokavalio pitää sisällään. Lupaan, että tulen kirjoittamaan tästä kaikesta heti sen jälkeen, kun tämän hetken tilanteeseen on saatu selvyyttä. Nyt kuitenkin mennään ajassa hieman taaksepäin, eli mitä on tapahtunut sitten heinäkuun puolivälin. Pahoittelen jo etukäteen, että tästä saattaa tulla hyvin kakkainen postaus.

Tiistaina, eli tarkalleen päivä anaalirauhasten huuhtelun jälkeen Hekan vointi oli oikein hyvä ja kakkakin muuttui takaisin kiinteäksi. Vain koiraihmiset pystyy samaistumaan siihen riemuun. Sitä riemua kestikin sitten vain sen yhden päivän, kunnes keskiviikon vastaisena yönä juoksutin ripuloivaa koiraa ulkona kahden tunnin välein. Suvi oli kyllä varoitellut, että pitkittyneen löysyyden vuoksi Hekan suolisto saattaa olla ärtynyt ja se voi rauhoittuakseen vaatia antibioottikuurin. Heti keskiviikkoaamuna laitoin Suville viestiä ja jo tunnin päästä sain hakea apteekista 10 päivän tylosiinikuurin.

Samana päivänä, eli keskiviikkona, Hekalla oli myös laserointiaika varattuna klinikalle. Yhtenä osana sen hoitosuunnitelmaa sille annetaan nyt laseria kuureina sekä selkään, että suoraan anaalirauhasten alueelle. Voin kertoa, että kaveri ei ihan arvostanut tuota berberin laserointia. Selkä olikin sitten jo paljon mukavampi paikka.

Oikeastaan laseroinnin jälkeen kaikki on ollut vähän epävarmaa. Epävarmaa siltä osin, että Heka on vastannut hoitoon hyvin, lääkkeet ovat selvästi auttaneet mutta varsinkin tällä viikolla kakka on ollut toisinaan limaista. Jostain luin, että kun haitalliset, epätasapainossa olleet bakteerit poistuvat elimistöstä, ne muodostavat sellaisen limapussin joka kietoutuu kakan ympärille tullen sitä kautta ulos. Mutta jotenkin sitä olettaisi, ettei sitä tapahtuisi joka päivä? Kakka on kuitenkin kiinteää, ripulista ei ole tietoakaan ja Heka on täysin oma itsensä. Virkeä, iloinen, leikkisä, kiinnostunut ympäristöstä yms. Epätietoisuus -ja varmuus on pahinta.

Kunnes sitten tänään, eli torstaina, näin Hekan lantiossa jotakin hämmentävää. Sille on molemmin puolin lantiota, suurinpiirtein SI-nivelien kohdalle noussut symmetriset nestekertymät. Sitten muistin, kuinka Heka alkuviikosta nuoli kahteenkin otteeseen molemman puolen takajalkojen reisiä. Jo tuossa vaiheessa olisi pitänyt omien hälytyskellojen soida. Myös työkaverini näkivät ne nestekertymät ihan selvästi, joten mistään omasta kuvittelusta ei ole kyse. Minulla on mielessä oma villi teoriani, että mistä ulosteen limaisuus johtuu. Joku selvä yhteys sillä on noihin nestekertymiin, mutta asiaan saadaan varmuus jo heti huomenna. Sain nimittäin Hekalle ajan Marjolle, vaikka sillähän on CST-hoitoon aika varattuna 1½ viikon päähän. Sinne asti ei nyt kuitenkaan odoteta. Koira tarvitsee hoitoa NYT.

Tämmöistä kuuluu meidän parantolaan. On melkein sanomattakin selvää, että oma mieli on ihan pohjamudissa ja on vaihteeksi sellainen maailman huonoin koiranomistaja-fiilis.