torstai 13. heinäkuuta 2017

Nyt voidaan sinkoo sinne tänne

Torstai. Poikkeuksellisesti harjoiteltiin tänään. Julia on lomalla ja Taina oli tuurailemassa. Jotenkin on jo pitkään tuntunut siltä, että kovinkaan yksityiskohtaisesti en enää jaksa meidän aksatreenailuista selitellä. Syy on ihan puhtaasti siinä (kertaus olkoon opintojen äiti), että Heka on jo niin kokenut ja tuntuu että tulee toistettua samaa kauraa kerrasta toiseen.

Tokihan meillä on kaikenlaisia pieniä puutteita joita voisi ja PITÄISI vielä harjoitella, joten katsotaan. Lupaan yrittää parantaa.

Kuva - Veera Welin

Taina oli suunnitellut ihan huippukivan radan, missä teemana oli ansaputket. Heka oli jo erittäin hyvin palautunut viime viikonlopun reissusta ja olihan se taas haipakkaa. Kolmesta ansaputkesta Heka sortui yhteen ja vielä melko kummallisesta kohdasta. Oli muuten tämän viikon ensimmäinen koira joka sinne sillä tavalla sinkosi. Ko.kohdassa yritin vastakäännöksellä saada Hekaa reagoimaan omaan ohjaukseeni. Turhaan. Sitten tuli kentän laidalta seuranneelta seurakaverilta kehotus kokeilla leijeröintiä, jos se auttaisi Hekaa paremmin kääntymään. Ihan selkeä maksikoiralle tehtävä ohjaus siinä hetkessä ja se tuskin yllättää ketään, että sillähän se Heka saatiin lopulta kääntymään.

Rata oli melkoista tykitystä ja yhdestä suorasta putkesta ulos tullessaan Heka näki n.10 metrin päässä olevan aidan ja sinnehän se syöksyi, kun piti kaartaa oikealle. Ja näin ollen siitä tuli tämän viikon ensimmäinen minikoira, joka näki ko.aidan näkökentässään sillä samalla sekunnilla, kun pääsi putkesta pihalle. Siinä sitten treenien lopuksi keskusteltiin siitä, että kuinka Hekalla on tiettyjä minikoiran piirteitä, mutta sitten se on kuitenkin enemmän maksiohjauksilla kulkeva koira. Se on se vauhti ja irtoavuus, mutta se sitten tuo koko touhuun oman lisämausteensa. Mineillä estevälit kisoissa on lyhyempiä ja siinähän se meidän ongelma onkin; Heka liikkuisi paremmin maksiohjauksilla, mutta estevälit eivät anna siihen joka kerta mahdollisuutta. Agirodussakin se nähtiin typerinä virheinä.

Onneksi olen jo sen verran nähnyt eri tuomareiden ratoja, että suurinpiirtein tiedän kenen rataprofiilit sopivat Hekan tyyppiselle minille, mutta henkisesti maksille. 

Tässä tekstissä olevan kuvan löysin agirodun facebook-sivulle linkitetystä galleriasta. Sitä tulee harvemmin itse kiinnitettyä oman koiransa lihaskuntoon huomiota, vaikka sen kehitystä olen itse ollut sille tekemässä. Nyt sen sijaan työn tulos näkyy ja ko.kuvasta sen huomaa mielestäni erittäin hyvin. Suvikin kopeloi Hekaa eilen klinikalla ja totesi, että on se melkoinen lihaskimppu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti