sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kohtaamisvaara

Töissä on ollut fyysisesti rankka viikko ja Heka on joutunut siitä sitten "sijaiskärsimään" vapaa-ajalla. Tämän viikon treenit oli kyllä muutenkin peruttu Haukkuvaarassa järjestetyn junnuleirin vuoksi, mutta en ole hirmuisesti jaksanut lähteä hihnalenkkejä pidemmälle. 

Sen sijaan tiistai-iltana Jyväskylän satamassa järjestettiin Kohtaamisvaaran kesäpiknik, jonne olimme saaneet Hekan kanssa kutsun jo toukokuun puolivälin tietämillä. Vaikka töiden jälkeen päiväunet tuntuivat paljon paremmalta vaihtoehdolta, sen sijaan pakotin itseni liikkeelle ja näin ollen lähdimme Hekan kanssa nauttimaan lämpimästä sekä aurinkoisesta kesäillasta satamaan. Mehän menimme paikalle ihan vain hengailumielessä, mutta olin varmuuden vuoksi pakannut SoftLitet laukkuun jos vaikka tulisi extempore-pyyntö esiintyä. Ja tulihan se. Pakko kyllä sanoa, että minulla ei ollut pienintäkään varmuutta siitä, suostuisiko Heka toukokuisen hammasleikkauksen vuoksi ottamaan kiekkoja suuhunsa ollenkaan. Sen vuoksi käytinkin varmuuden vuoksi noita SoftLite-kiekkoja, sillä ne ovat pehmeimmästä päästä. Epävarmuus vaihtui sekunnissa silkaksi varmuudeksi, sillä Heka ei tiennyt minne olisi pienen lämmittelysession aikana singonnut. Ilmeisesti sillä oli ollut kiekkoja ikävä. Kaveri koppaili samalla varmuudella kuin ennenkin, ehkä jopa hivenen paremminkin.

Kuva - Kohtaamisvaara

Vaikka itse esitys vedettiinkin ihan silkkana improna, Heka teki tasaisen varmaa työtä eikä kertaakaan roiskinut kiekkoja. Itselleni jäi tästä esityksestä päällimmäisenä tunteena pinnalle onnellisuus ja kiitollisuus. Vielä n.alle kuukausi sitten näytti melko epävarmalta tämän vuoden frisbeekisojen suhteen. Ei enää. Me taidetaan sittenkin päästä niihin karkeloihin mukaan vielä kerran.


Sää jatkui yhtä kesäisenä myös keskiviikkona ja silloinkin päätin, että en ota mitään päikkäreitä, vaan nappasin kotiin päästyäni Hekan mukaan ja lähdettin kävellen poikkeamaan AlmaVetissä. Käytiin ihan vaan sopimassa heinäkuun alkuun aika laserhoitoon sekä tietysti heitettiin pikamoikat Suvin kanssa. On muuten nykyään aika huvittava näky, kun klinikalle mentäessä Heka raapii ulko-oven jälkeistä väliovea ihan vimmatusti ja vuhkien samalla.

Ei olisi moista voinut uskoa tapahtuneeksi vielä joitakin kuukausia sitten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti