"Kaamosmasennus"

Kun ei vaan meinaa tämä blogin päivittäminen onnistua. Ei sitten niin millään ja tämäkin teksti on roikkunut luonnoksissa ties kuinka monta päivää. Toisaalta eipä tässä mitään ihmeellistä tai normaalista poikkeavaa kerrottavaa edes ole. Puhumattakaan nyt siitä kuinka oma motivaatio koirajuttujen suhteen on aika alhaalla. Päivisin nukuttaa, on pimeää, synkkää, märkää ja jo iltapäivällä kolmen aikaan lenkillä olet kuin jossain säkissä. Eihän säälle mitään voi, mutta juuri nyt en mitään muuta toivo kuin muutaman asteen pakkasta, vähän aurinkoa ja sen verran lunta että se erottuisi tuolta maasta. Sitä odotellessa on kuitenkin kaikenlaista kivaa tiedossa.

Perjantaina meillä on Eeviksen yksäri ja keskitytään suurimmalta osin A:n juoksukontaktiin. A:ta on sinällään niin hankala treenata yksin ilman sitä ylimääräistä silmäparia ja se on syönyt sitä motivaatiota, kun kenellekään treenikavereista ei tunnu olevan ns. "luottamusta" lähteä sitä Hekalle naksauttelemaan. Eevis kuitenkin katsoi Hekan juoksukontaktivideot ja olen niin iloinen, että nyt saadaan tämä asia takaisin raiteilleen. Mikäli aikaa jää, katsotaan vielä pysäytyskontaktien tilanne puomilla ja keinulla. Niiden suhteen tilanne on kuitenkin roimasti parempi kun ollaan kotona kontaktilaatikolla naksuteltu 2on 2offia iltaruuan yhteydessä. Kisoja en ole osannut kaivata ja suurin syy on tuo A. Yleensä kisoissa on tarjolla vain yksi hyppäri ja yhden radan takia ei todellakaan huvita lähteä mihinkään kauas ajelemaan. Eipä sillä, mehän ei kisata talvisin kuin satunnaisesti niin haluan nyt saada tämän juoksukontaktin kuosiin tässä tauon aikana. Ajattelin lauantaina käydä moikkaamassa tuttuja JATin kisoissa sekä kasvattamassa motivaatiota. Se muuten motivoi uskomattoman paljon kun katsoo muiden suorituksia.

Sunnuntaina on pitkästä aikaa Tiian valmennus ja olen tässä yrittänyt saada itseäni sieltä "kaamosmasennuksesta" käymällä Hekan kanssa normaalia pidemmillä juoksulenkeillä ja edes jotenkin pitää sitä hyvää tatsia yllä. 


Maanantaina Päivi tulee tsekkaamaan Hekan kropan ja mikäli mitään suurempaa ei ilmene, niin mennään saman viikon perjantaina kirmailemaan TT:n epiksiin. Mitä itse olen tuota kaveria hieronut ja venytellyt, en ole huomannut mitään sen erikoisempaa. 

Frisbeet ovat olleet kaapissa lähinnä tuon sään vuoksi. Märälle nurmelle en mene koppailemaan ja viime päivinä on tuullut niin lujaa että katto vain paukkuu. 


Tiina-kaimani oli viime lauantaina turisteilemassa Helsinki Winnerissä ja hän oli NIIN ihana, että nappasi minulle muistoksi pari kuvaa frisbeekoirien esityksen taustalla pyörivästä videosta jossa minä ja Hekakin esittäydyimme. Olipa muuten vielä loistava ajoitus, kun oikealla näkyvät Csilla & Ham sattuivat esiintymään samaan aikaan. Csilla on siis meidän kouluttaja ja auttanut alkuun tämän lajin parissa. 

Vähän kyllä harmitti ettei tänä vuonna messariin lähdetty, mutta rauhallinen itsenäisyyspäivä hyvän ruuan, tuntemattoman sotilaan, kynttilöiden ja saunan parissa ei ollut lainkaan huonompi vaihtoehto. Ensi vuonna ollaan mukana taas. Kaiken tämän muun höpinän yms lisäksi blogin ulkoasu on alkanut tympäisemään, joten ajattelin tässä ihan lähiakoina uudistaa ulkoasua ja ilmettä vähän pirteämmän näköiseksi. Saatan siis muuttaa blogin hetken ajaksi muilta suljetuksi, mutta no worries. Tiedättepähän sitten mistä se oikein johtuu. To be continued...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti