sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Because i can - because i can't

Jihuu! Tänään oli pitkästä aikaa Tiian valmennus Haukkuvaarassa. Eilen kuitenkin juhlittiin pikkujouluja Pop Dogin porukoiden kanssa ja enpä ole hetkeen nauranut näin paljon. Ihan huikeita ihmisiä ja aika meni kuin siivillä. Kovasti yrittivät jatkoille houkutella, mutta koirat ja tämän päivän valmennus kuitenkin ajoivat ajoissa kotiin nukkumaan.

Tiia oli suunnitellut peräti 34(!) esteen radan teemalla "because i can - because i can't." Pystyt tai et pysty. Tarkoitus oli miettiä juurikin niitä omia sekä koiran vahvuuksia ja valita ohjauskuviot yms siltä pohjalta. Esim. joku kykenee juoksemaan kuin usa:n bolt ja kääntymään mm.valssien aikana salamannopeasti, jollakin voi olla täysin nenästä ohjattava koira kun taas toinen voi olla näiden kahden välimaastosta. Joku pystyy johonkin kun joku taas ei. Näin.

P.S: Ratapiirros kannattaa klikata isommaksi jos siitä haluaa ottaa tarkemmin selkoa. Tiivistän nämä treenit meidän osalta, sillä jos mennään ihan yksityiskohtaisesti kaksi 10 minuutin treenipätkää, niin olen tässä vielä huomennakin kirjoittelemassa. Olen ollut normaalia "heikommassa" kunnossa viimeiset 2 kuukautta ja vähän kyllä kieltämättä hirvitti mitä tästä kaikesta edes tulee. Hekahan ei meinannut pysyä keesissään kun se kuuli taas Tiian äänen hallista. Tiiakin totesi tyynesti "jos nyt on paikat jumissa niin kohtahan ne on auki." No niin totisesti oli. Hekalle tänään ehdottomasti vaikeimpia juttuja olivat 8 ja 33.putkeen irtoamiset. Oikea puoli. Se tökkii taas. 8.putkeen ohjasin aavistusvalssilla joka on aiemmin toiminut kuin rasvattu, mutta en tiedä missä tänään mätti. Tiia käski kuitenkin vaatimaan sen koiralta loppuun asti, sillä luovuttamalla se asia ei ainakaan etene mihinkään. Viimeinen kerta toden sanoikin ja kyllähän se sieltä pääkopasta löytyi. 33.putkeen ohjasin hirtolla ja sama juttu eikun toistui. Mutta sillä(kin) kuuluisalla viimeisellä rundilla jotakin napsahti Hekan päässä oikein ja sinne se syöksyi kuin aina ennenkin.

Kontaktit. Jaa-a enpä taas tiedä. Puomi kokeiltiin juosta yli kerran jos toisenkin ja A:lla tuli heti kättelyssä komea yliloikkaus, vaikka kuinka olin rytmittävinäni oikein. Tiian kanssa keskusteltiinkin asiasta jälkikäteen ja tultiin siihen tulokseen, että nyt aloitetaan se Eeviksen ehdottama erottelutreenit ja vahvistetaan mielelle kolmen laukan sarja. Tiia kuitenkin näki tilanteen varsin valoisana ja vaikka tässä onkin oltu aika hunningolla treenien suhteen, Heka kyllä tietää ja muistaa mitä sille on opetettu. Sama juttu puomilla, mutta pysäytyksiä on treenattava enemmänkin kovasta vauhdista kuin vain pyöräyttämällä koiraa alastulolle. Eipähän käy talvella aika pitkäksi kun ei tarvitse miettiä mitä treenataan.

Radalla kohdat 1-7, 9-22, 24-32 menivät ehdottomasti parhaiten. Sain kokeiltua erilaisia tekniikoita, mm.persjätön perään valssia, päällejuoksua ja kepeillä Hekan onnistui pujotella itsenäisesti vaikka jäin odottamaan sitä 14.aidan toiselle puolelle ja toisella kerralla sitten toiselta puolelta. Hyvinhän tuo koira loppujen lopuksi kulki vaikka ei mielestäni ehkä täysin parastamme annettu. Video kertookin kaiken oleellisen mistä näkyy myös hyvin nämä onnistuneet kohdat.


Youtube ei musiikin takia antanut linkittää videota suoraan tähän, vaan jouduin laittamaan sen ihan omana erillisenä linkkinä. Mutta mitäpäs tuosta. Tuosta videolta puuttuu eräs hauska episodi jonka voin jossain vaiheessa laittaa ihan erillisenä videona tänne. Se löytyy jo omasta facebookistani, mutta näkyy vain kavereille joten sen linkittäminen tähän on täysin turhaa. Anyway. Heka joka ei ole IKINÄ piitannut siitä mitä radan ympärillä tapahtuu tms vaan se keskittyy joka kerta ihan täysillä omaan suoritukseensa. Kerta se on ensimmäinenkin. Ja toivottavasti myös viimeinen. Tänään sujautin Hekan vinkupallon Tiialle ja vaikka olin sen yrittänyt koiran huomaamatta antaa, ampaisi Heka suoraan lähdöstä hallin toiseen päähän Tiian perään. Sain houkuteltua koiran takaisin ja...eikun uudestaan sama spurtti. Muut hallissa olijat sai ainakin hyvät naurut jos ei muuta. Oli kyllä kiva valmennus ja Tiiaa on aina ihana nähdä. Tuli taas roppakaupalla motivaatiota lisää, kun joku muu oli näkemässä ne virheet mitkä omatoimitreeneissä hyvin usein itseltään jää huomaamatta. Huomenna Päivi tulee hoitamaan Hekan, joten hetkeen tässä ei tule tapahtumaan mitään sen ihmeellisempää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti