Materialismionnellisuutta havaittavissa

Åitini kysyi tässä taannoin, että olenko miettinyt jotain erityistä syntymäpäivälahjaa itselleni. Voi apua, olen aina ?-merkki kasvoillani kun jotain tuollaista tullaan kysymään. Ihan sama onko syntymäpäivä, nimipäivä vai joulu. Nyt kuitenkin tiesin heti mitä haluaisin; Suojaliivin koirafrisbeehen and finally...it's here! Liivi on tilattu Tsekeistä Czech Black-kennelnimellä bordercollieita kasvattavalta/aktiiviselta koirafrisbeeharrastajalta, Yvona Androvalta. Se on valmistettu neopreenistä, eli vahvasta kumista joka tarjoaa paitsi erinomaisen pidon koiran tassuille, se myös suojaa ohjaajan selkää kynsien raapaisuilta sekä mustelmilta.


Liivi pääsikin heti tänään koeajolle. Raivasin olohuoneeseen tilaa lyhyttä treenituokiota varten. Ulkona ei toistaiseksi pysty harjoittelemaan, kun on satanut niin paljon ja nurmikot ovat siitä johtuen melko liukkaita. Halusin lähinnä rohkaista Hekaa, että nyt sen ei tarvitse himmailla sieltä selästä hyppäämistä ja pelätä koska tulee huutoa "ai prkl kun sattui." Sitä meinaan tuli kokeiltua silloin, kun Virpi otti Hekasta kuvia ja tilanne oli näin ratkiriemukas.

Kuva - Virpi Cato

Voin kertoa, että kyllä muuten sattui. Vaan ei satu enää. Frisbeen kanssa ei noita selästä laskeutumisia treenattu, vaan ihan pelkällä pallolla. Aluksi Heka oli totuttuun tapaansa melko varovainen, tyyppi varmaan odotti että koska karjaisen että nyt muuten sattuu. Mutta sitten se rohkaistui ja sieltä tultiin hyvällä, mutta ei kuitenkaan reikäpäänä alas mikä oli tarkoituskin. Sen pystyi oikein tuntemaan, ettei Heka luikastellut selän päällä ollenkaan eikä sen hypyt tuntuneet oikeastaan miltään. Liivi todellakin ajaa asiansa ja on enemmän kuin tarpeellinen. Korostan edelleen sitä turvallisuutta, selästä tehtävistä hypyistä ei olla tekemässä mitään övereitä vaan ne pidetään Hekan kropalle inhimillisinä ja turvallisina. Ensi viikonloppuna saankin uutta nostetta meidän frisbeilylle, kun osallistun Hekan kanssa OnniDog-tapahtumassa Satu ja Sauli Soinin koirafrisbeekoulutuksiin. Ihan mahtavaa! Tuosta viikonlopusta tuleekin ihan huippukiva, sillä olen siellä itse kouluttamassa HTM:n alkeita torstaista lauantaihin ja koirafrisbeen lisäksi olen ilmoittautunut agility ja -dobokoulutuksiin. Yhtenä päivänä pitäisi tekaista vielä koiratanssinäytöskin. Myös Jimi lähtee reissuun mukaan edustamaan kaverikoiria. Yksi yö vietetään Himoshotellissa ja toisena ollaan isäni luona luksusmökissä kera pihasaunan yms. Hekan kanssa reissaaminen ja vieraissa paikoissa yöpyminen on jo ihan tuttua ja that's fine, mutta Jimi pistää kieltämättä vähän miettimään. 

Sen näkee sitten, mutta on sitä ennenkin selvitty ja selvitään nytkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti