tiistai 10. kesäkuuta 2014

5 päivää & 18 junnua koirineen

Tosiaan. Ne viime viikon muut kuulumiset. Haukkuvaara järjesti viime viikolla 5 päivää kestävän agilityleirin junnuille ja minua kosiskeltiin jo hyvissä ajoin sinne kouluttamaan. Olen ollut vuosina 2011, 2012 ja 2013 kouluttamassa JATin järjestämillä junnuleireillä ja kokemukset ovat jääneet enemmän kuin positiivisina mieleen, lähdin ilomielin remmiin mukaan. Kaikista viidestä päivästä minä olin paikalla ja kouluttamassa maanantaina, torstaina ja perjantaina. Leirillä oli agilityn lisäksi koulutuksia mm. koiratanssista, jäljestyksestä sekä luentoja mm. koirien lihashuollosta ja hoidosta ylipäätään.

Minun oma vastuualueeni oli vastata koiratanssikoulutuksesta, mutta tulihan sen agilitynkin parissa hääräiltyä lähes yhtä paljon. Heka oli mukanani kaikkina kolmena päivänä toimittamassa demokoiran virkaa. Olin esittänyt leiriaikatauluun toiveen, että koska koiratanssissa kilpaillaan nykyään kahdessa eri tyylilajissa, jaettaisiin HTM ja freestyle eri päiville. Maanantaina keskityin HTM:ään ja torstaina freestyleen. Tähän järjestykseen päädyin siksi, että HTM:stähän koiratanssi alunperin lähti jalostumaan eteenpäin ja ajattelin koirien olevan torstaina liian väsyneitä hinkkaamaan seuraamista. Olin oikeassa. Olen jo pidemmän aikaa kaikessa hiljaisuudessa pohtinut uutta HTM-ohjelmaa ja musiikin olen itseasiassa valinnutkin sekä 5 erilaista positioita. En muuta. En ole yhtään funtsinut suuntia tai siirtymisiä positiosta toiseen, joten leiriläiset saivat nähdä meidän todella raakilevaiheessa olevan HTM-ohjelman. Heka kävi jo lämmittelyvaiheessa melkoisilla kierroksilla ja ajattelin, että noinkohan se malttaa pysyä hiljaisena. Sain yllättyä positiivisesti, sillä Hekalta tuli vasta aivan ohjelman loppupuolella 3 haukahdusta ja sekin viimeisen siirtymän aikana. Tyyppi oli muuten koko ohjelman ajan ihan hiljaa! Kaikki positiot olivat siistejä eivätkä ne yhtään valuneet. Parasta koiratanssia mitä olen Hekan kanssa hetkeen tehnyt. Opastin leiriläisille kaikkien noiden 5 seuraamisen alkeet ja näytin Hekan kanssa, miten olen ne sille opettanut. Se ilo mikä leiriläisten silmistä paistoi oli jotain aivan uskomattoman hienoa.

Seuraavan kerran ilmaannuin hallille vasta torstaina ja silloin useampi junnu tuli oitis kysymään "onhan meillä tänään koiratanssia?" Nyt oli freestylen vuoro joka oli varmasti lapsillekin paljon tutumpi kaikinpuolin kuin HTM. Minulla ei ollut nyt senkään vertaa suunnitelmaa mitä aion Hekan kanssa tehdä, mitä oli taas HTM:ssä. Nappasin kotoa aivan umpimähkään cd-levyn mukaan ja tarkoitus oli improvisoida siihen joku pliisu rallattelutanssi. Heka kiihtyy freestylessa ihan eri tavalla kuin HTM:ssä ja olin valmis lyömään pääni pantiksi, että nyt ei kuono todellakaan malta pysyä kiinni. No ja mitä vielä? Ei haukun haukkua! 2 minuutin mittainen ohjelma! Esityksen jälkeen olinkin satavarma, että joku on vaihtanut Hekan toiseen koiraan leiriviikon aikana. Sen kerran kun sanoo ääneen, että koiratanssissa meillä ei ole enää tavoitteita, niin tuo tekee kaiken niin täydellisesti kuin vaan osaa. Ja hiljaa! Nytkin opastin leiriläisille erilaisia temppuja ja miten niitä voi kotioloissakin helposti opettaa. 2 tyttöä innostuikin koiratanssista niin kovasti, että halusivat tehdä leirikisoihin yhteisohjelman ja muistuttivat minua moneen kertaan, että muistan tulla sitä sitten katsomaan. Hetkeen en ole ollut näin iloinen koiratanssia tehdessäni. Heka oli tosiaan kuin eri koira, hyvässä vireessä eikä edes yrittänytkään lähteä keulimaan.

Perjantaina, leirin viimeisenä päivänä vain muistuteltiin opittuja asioita ja valmistauduttiin leirikisoihin. Ensin oli temppunäytös, sen jälkeen agilityrata ryhmittäin, ihmisagilitya ja viestiä. Uskomatonta oli nähdä, miten leiriläisistä tuli vain noiden viiden päivän aikana tiivis, yhteinen ryhmä jotka tekivät leirikisoissa ihan loistavaa yhteistyötä. Lasten pyynnöstä Hekakin pääsi juoksemaan leirikisoihin tarkoitetun radan läpi. Tarkoitus oli pitää pelkästään hauskaa ja ilmeisesti Heka sen aisti kun en ollut puomin kontaktilla tarpeeksi selkeä = juoksi toisella kerralla yli, mutta korjasin samantien. Pitkään tuon puomin kanssa menikin hyvin, nyt se näköjään hajoilee vähän siellä sun täällä. Ei kai siinä sitten muuta kuin että...treenaamaan! Leirin loputtua ja hallin tyhjennyttyä, kävin vielä ottamassa 2+2 (1 boksilla/ilman oikealta puolelta, 1 boksilla/ilman vasemmalta puolelta) juoksukontaktit A:lla. Ensimmäinen oli aika himmailua, mutta sitten alkoi taas rullata. Jossain vaiheessa ruvetaan lisäämään sivuetäisyyttä, mutta saa nähdä koska siihen oikein päästään. Mutta leiri oli kokemuksena huisin mahtava ja meillä oli koko viikon ajan aivan loistava kouluttajaporukka jonka kanssa ei kipeiltä vatsalihaksilta säästytty.

Semmoinen viikko meillä ja oli kyllä sen verran rankkaa kaikinpuolin, että vasta nyt voin sanoa nukkuneeni univelat kokonaan pois. Jimi oli sunnuntain kisapäivän ajan äitini kanssa mökillä ja meillä olikin sen kanssa eilen pitkästä aikaa kaverikoiravierailu, tällä kertaa aivan tuossa meidän nurkalla sijaitsevassa kotikartanossa. Väsymyksen pystyi Jimistä näkemään jo lähes vartin vierailun jälkeen. Se melkein nukkui seisovilteen, mutta koirista kiinnostuneita asukkaita ei ollut kovinkaan paljoa joten oli mukavan kevyt vierailu noin yleisesti. Ja olihan Jimin lisäksi mukana kaksi muutakin kaverikoiraa, joten silitettäviä kyllä piisasi noinkin pienelle porukalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti