Hyvää mestaa etsimässä ja se voi olla vaik' heti tässä

"Hyvät frendit on ku ässät hihassa." Ei voi oikeasti osuvampaa repliikkiä olla, mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa meidän osalta? Tässä se tulee; Uudet ACElaiset, eli allekirjoittanut ja Heksimies. Pitkään tätä mietittiin ja pohdittiin kevään treenisuunnitelmia ties kenen kanssa, joskus jopa yön pimeille tunneille asti. Tiiakin toivotti lämpimästi tervetulleeksi ässätiimiin ja hän joutuu nyt sitten kestämään meitä muuallakin kuin Jyväskylässä, kiitos ja anteeksi. Lisenssin myötä myös edustusvaatteet vaihtuvat ässiin.

Tämä oli oikeastaan se suurin "syy", minkä vuoksi minun oli vaikea pohtia sitä treenisuunnitelmaa keväälle, missä, miten ja milloin. Kotipaikkakuntahan ei seuran myötä tule kuitenkaan vaihtumaan, mutta ACElla ei olla riippuvaisia kennelpiirijaostoista ja mielestäni tämä kertoo jo jotakin: "Tämä seura tahtoo kerätä kaikki huipputyypit yhteen!" No ei me nyt kyllä huipputyyppejä olla eikä kaikkea ole kiveen hakattu, mutta jos elämässä oikeasti jotain haluaa, sen unelman eteen pitää tehdä töitä. Minulla on ollut onnea matkassa, että olen päässyt tällä harjoittelujaksolla Heidin koutsattavaksi ja hänen treeneissään koen joka kerta oppivani jotain. Mietinkin pitkään, haluanko ottaa JATille ryhmäpaikkaa ensi jaksolle (edelleen olen kahden vaiheilla) sillä haluaisin nimenomaan Heidin ryhmään. En vain tiedä onko se mahdollista, sillä oppia ja näkökulmia pitäisi hakea muiltakin + epäilen seuran vaihdonkin vaikuttavan asiaan jonkin verran ja ymmärrän nämä syyt täysin.

Maaliskuun puoleen väliin näyttää tältä:

• Treenit JATilla 9.1.2014
• Hekan kraniosarkaali-terapia 17.1.2014
• Tiian valmennus Haukkuvaarassa 20.1.2014
• Treenit JATilla 23.1.2014
• Treenit JATilla 30.1.2014
• Tiian valmennus Haukkuvaarassa 3.2.2014
• Treenit JATilla 6.2.2014
• Treenit JATilla 13.2.2014
• Tiian valmennus Haukkuvaarassa 17.2.2014
• Treenit JATilla 20.2.2014
• Tiian valmennus Haukkuvaarassa 3.3.2014
• Tiian valmennus Haukkuvaarassa 17.3.2014

Kutakuinkin noin. Yhdet treenit JATilla tulee jäämään väliin ensi torstaina Hekan kraniosakraali-terapian vuoksi. Toinen hoito kannattaisi ajoittaa 20.2-3.3 välille kun viikottaiset treenit loppuvat ja valmennus jatkuu Haukkuvaarassa. Eikä tuossa tietenkään ole mitään mainintaa itsenäisistä treeneistä, mutta niitä ei voi päivälleen lyödä lukkoon kun oma aikataulu elää koko ajan. Voihan sitä ryhmäpaikkaa hakea, mutta ei sitä ole pakko ottaa vastaan. Itsenäisen treenioikeuden aion joka tapauksessa lunastaa ja jos se sallitaan, haluaisin edelleen jatkaa JATin riveissä kouluttamista. Se on NIIN antoisaa ja mukavaa. Valintoja valintoja, mutta näiden miettiminen ja saaminen järkevään aikatauluun on kummasti helpottanut tätä omaa oloa. Nyt kun ei oikeasti tarvitse koiratanssistakaan stressata, niin pitkästä aikaa tuntuu ihan erilaiselta. Haluan kuitenkin sanoa, ettei seuran vaihto johtunut kenestäkään tai mistään muustakaan. Jattilaiset ovat minulle rakkaita, ja kultaakin kalliimpia ovat olleet meitä kouluttaneet, kaikki ryhmäläiseni ja treenikaverini. Jokainen. Haluan nyt vain kokeilla jotain uutta ja erilaista. Tiedä vaikka tästä poikisi jotain muutakin jota on sitten ilo viedä eteenpäin muuallakin. Mutta katsotaan nyt miten tämä maaliskuussa jatkuu, siihen mennessä olen viisaampi JATin ryhmätreenien suhteen. Vaihtoehtoja kuitenkin on onneksi olemassa ja vielä todella hyviä sellaisia Haukkuvaaran ansiosta.

Asiasta toiseen. Meille tarjoutui sunnuntaina mahdollisuus, ehkä jopa ainutlaatuiseen tilaisuuteen käydä esittämässä koiratanssia. Niinpä minä, Heka, Maija, Nuga sekä Jenna ja Nala olimme tänään esiintymässä Laajavuoressa, Rantasipi-hotellissa VENÄLÄISILLE! Tuskin kenellekkään on jäänyt epäselväksi miten Suomi on venäläisturisteja täynnä tähän aikaan vuodesta. Tila nyt ei mikään järin suuri ollut, mutta plussaa senkin edestä antoi kokolattia-matto. Olin päättänyt pitää Hekan kanssa kivaa, antaa sen höntsätä ja olla oma iloinen itsensä koska mitään suunnitelmallista ja mietittyä ei siinä tilassa pystynyt tekemään. Sodittiin ehkä nyt sitten yhtä koiratanssin periaatetta vastaan, kun suoritettiin vähän sitä sun tätä musiikin soidessa taustalla. Toisin sanoen; Improvisoitiin. Hekalla oli kivaa, se teki mielettömällä innolla ja ennen kaikkea, sillä oli kivaa! Minullakin oli niin hyvä mieli esityksen jälkeen. 

Olen hirveän huono ottamaan minkäänlaista palkkiota esiintymisistä vastaan, vaikka ei tätä ihan "tappiollakaan" pitäisi missään nimessä tehdä. Veti kyllä sanattomaksi, kun hotellin henkilökunta lahjoitti meille jokaiselle kunnon helahoitopaketin; Kylpylä, keilaus ja -ravintolalahjakortin. Vau! Päivän yllättäjä oli kyllä Heka, joka ei ollut moksiskaan lapsista vaikka sen ympärillä oli parhaimmillaan 5 kättä rapsuttamassa yhtä aikaa. Kyllä, meidän Heka, tuo joka ei voi sietää lapsia.

Semmoista tänne. Sääkin alkaa oikeasti lupaamaan talven tuloa, tännekin on luvattu perjantaille ja siitä eteenpäin jopa -14 astetta pakkasta ja lunta! Taidankin nyt ihan sen "kunniaksi" pestä ja trimmata molemmat koirat heti loppuviikolla. Kunhan vaan nyt ei ihan hillittömiä pakkasia tulisi, ettei tarvitsisi treenejä tai kouluttamista perua. Siinä on riskinsä kun halli on kylmä. Toivotaan, että pakkanen pysyy inhimillisenä.