We are still alive

Kröhöm. Olisi vissiin aika "avata" maaliskuu täällä blogin(kin) puolella. Ei ole ollut mitään sen ihmeellisempää päivitettävää ja nytkin tulloo jotain aivan muuta kuin treenihehkutusta tms. Nuorten taidetyöpaja järjesti meille viiden päivän mittaisen reissun Syötteelle ja näin lukee ko.laskettelukeskuksen internet-sivuilla:

"Keskitalvella Syöte on peittynyt paksuun lumivaippaan ja korvissa soi kaunis hiljaisuus. Syötteen upeissa maisemissa tunnet olevasi sadun keskellä, nautitpa vauhdikkaista tai rauhoittavista aktiviteeteista."

Tuo kuvaus pitää täysin paikkansa ja voin joka kehoni solulla yhtyä siihen. Meille oli järjestetty kaikenlaista aktiviteettia joka sisälsi mm. laskettelua, lumikenkäilyä, lumenveistoa, jousiammuntaa, seinäkiipeilyä ja vierailun huskyfarmille. Ehkä on sanomattakin selvää mikä oli allekirjoittaneelle mieluisinta ko.reissulla. Jimi ja Heka eivät suinkaan jääneet kenenkään hoteihin, vaan ne pääsivät "leikkimään" pieniä maailmanmatkaajia ja olivat matkassa mukana. Olen helpottunut ja iloinen siitä, miten helposti koko reissu niiden osalta meni vaikka ne joutuivat toisinaan jäämään hotellihuoneeseen keskenään. Jopa Jimikin (joka ei yleensä osaa kunnolla relata vieraissa paikoissa) oli Syötteellä kuin kotonaan. Osasin onneksi arvioida koirien ruokamäärät oikein, sillä perjantaina kotiin lähtiessä aamuruuan jälkeen olivat safkat ihan finito. Menomatkalla Heka jahtasi lempipalloaan ihan onnessaan pitkin bussin käytävää ja sehän oli kanssamatkustajista hauskaa seurattavaa. Monta kertaa sain kuulla "kuin tottelevainen tuo koira voi olla?" mutta sellainen se Heka on. Se on minun ajatus.

Kaikista ihaninta oli aamulenkit koirien kanssa n.seitsemän aikaan. Tuntureilla ei ollut tuohon aikaan ketään, ei tuullut, edes lintujen viserrystä ei kuulunut. Oli aivan hiljaista ja vielä kun olet sellaisessa talven ihmemaassa...kyllä siinä mieli ja sielu lepäsi. Heka sai viillettää menemään pitkin hankia ja lunta oli reippaasti vajaan metrin verran. Kyllä oli ankeaa palata eilen sieltä talven keskeltä tänne harmauteen ja sohjouteen.

Kamera oli tietenkin reissussa mukana ja tässä muutamia, suht.onnistuneita räpsyjä.




Kotiin om kuitenkin aina ihan parasta tulla takaisin ja tulevalla viikolla aktivoidutaan taas treenailemaan. Tiedossa on ainakin kontaktien tehotreeniä sekä Lotta Vuorelan valmennus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti