Kohti Jyväskylän pentunäyttelyä - ystävänpäivä AlmaVetillä


Se on sitten maaliskuu ja tämähän tarkoittaa myös sitä, että messuihin ja pentunäyttelyihin on enää aikaa alle 3 viikkoa.

Olen saanut Aatoksen omistajalta, Julialta, video -ja kuvaterveisiä heidän harjoituksistaan ja siellähän kaikki näyttää sujuvan kuin tanssi. Kirjaimellisesti. 

Yhteistyöklinikkamme, eläinklinikka AlmaVet, järjesti ystävänpäivänä tapahtuman minkä yhteydessä oli mahdollista osallistua käsittely -ja näyttelyharjoituksiin. Koska Aatos on pidemmän matkan päässä, harjoittelukappale tähän tarkoitukseen löytyikin yllättävän läheltä. Sain mukaani Väinön, joka on niin ikään punainen kääpiövillakoira ja samalta kasvattajalta kuin Syke. Alunperinhän minun oli tarkoitus esittää Väinö Jyväskylän pentunäyttelyssä, mutta perheen lomamatka osuu juuri samalle viikonlopulle. Väinön kanssa on kuitenkin tulevaisuudessa tarkoitus pyörähtää muutamassa näyttelyssä, joten tämä oli sillekin erittäin arvokasta treeniä.

Jaana & Aamu

Jaana-kasvattaja oli mukana myös Sykkeen siskopuolen, Aamun, kanssa joka niin ikään osallistuu myös Jyväskylän pentunäyttelyihin tässä kuussa. Oikea Zebec-ryntäys on siis odotettavissa.

Näyttely -ja käsittelyharjoitukset pitivät vuoden 2018 kasvattaja Taina Friman (kennel Peikkovuoren) sekä meidän oma ELL Suvi Heinola.

Väinö Suvin käsiteltävänä

Väinöllä on ollut pieniä haasteita hampaiden käytön suhteen, jätkä tuppaa tutkimaan niillä maailmaa vähän turhankin innokkaasti. Kuitenkin tällä kaverilla on mitä mahtavin luonne ja samalla haluttiin katsoa, että miten Väinö käyttäytyisi allekirjoittaneen kanssa. Kuten kuvasta näkyy, olisimme voineet Suvin kanssa laskea Väinön hampaat yksitellen. Sen verran hienosti antoi ne katsoa.

Aamu Tainan arvioitavana

Miettikääpä itsenne seuraavaan tilanteeseen, nimenomaan pennun näkökulmasta katsottuna: Iso halli, paljon koiria, haukkua, vieras ihminen tulee kopeloimaan ja siinä pitäisi osata seisoa sekä kipittää hienosti sekä ryhdikkäänä. Jotkut pennut ottavat tilanteen lunkimmin, toiset voivat olla enemmän varuillaan. Oma vinkkini on se, että älkää ottako tästä stressiä. Ne ovat pentuja ja ne opettelevat, että miten meidän ihmisten maailmassa kuuluu käyttäytyä. Käykää harjoittelemassa niin monessa eri paikassa kuin se on mahdollista. Tehkää siitä niille pennuille kannattava asia, leikkikää siellä niiden kanssa, palkitkaa niitä. Tehkää itsestänne pennulle maailman siistein asia!

Pyytäkää tuttavianne ja kavereitanne tarkistamaan pennulta hampaat. Ihan alussa voidaan lähteä liikkeelle ihan siitä, että vieras ihminen pelkästään koskettaa kuonoa. Ei mennä suoraan päätä pahkaa suuhun. Pentua palkitaan tästä ja pikkuhiljaa edetään siihen tilanteeseen, että katsotaan hampaat. Kun pentu oppii, että hampaiden katsomisesta seuraa jotakin kivaa, tilanteesta tulee sille positiivinen. Ei tarvitse rimpuilla.

Harjoitukset ja valmistautuminen pentujen kanssa itse koitokseen jatkuvat. Tällä kertaa olimme klinikalla, seuraavalla kerralla jossain ihan muualla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti