torstai 2. helmikuuta 2017

Tuomiopäivä

Noin äkkiseltään tuomiopäivä kuullostaa terminä aika hurjalta, vaikka mistään maata mullistavasta asiasta ei meidän kohdalla ole kysymys. 

Hekaa on hoidettu ja kuntoutettu hartaudella taannoisen liukastumisen vuoksi. Valehtelisin jos sanoisin, että ei olisi harmittanut laittaa Hekaa heti uudelleen saikulle, kun juuri oltiin edellisestä selvitty. Tottakai se harmitti ja nimenomaan koiran puolesta. Hekan kohdalla kyse ei kuitenkaan ollut kuin kahdesta viikosta, joten mitään ei tuossa ajassa olla menetetty.

Tiistaina Heka pääsi piiiiiiiitkästä aikaa uimaan. Jos ei kerran ulkona ole mitään mahdollisuutta tehdä edes hankikävelyä, niin on mietittävä muita vaihtoehtoja päästä liikkumaan. Pitkä tauko kyllä sitten näkyi. Ja kuului. Hekalta kesti normaalia kauemmin kerätä itsensä ja lähteä ensimmäiselle uintikierrokselle. Mutta kun vauhtiin pääsi ja muisti mistä on kyse, niin reippaasti se ui ensin pari kierrosta ja loppuaika tehtiin noutoja. Mirka kiinnitti pyynnöstäni erityistä huomiota Hekan liikkeisiin ja vasemmassa takajalassa oli vielä pientä voimattomuutta. Mirkan mukaan Heka kuitenkin on heillä uineista liukastumistapauksista ehdottomasti parhaimmassa kunnossa.


Tänään oli sitten se tuomiopäivä, kun Heka pääsi Marjon käsittelyyn. Olin (jälleen kerran) maalaillut kaikki mahdolliset pirut seinille kuinka Hekan saikku tulisi jatkumaan ja me masennuttaisiin lopulta molemmat. Kuitenkin omat havainnot valoivat pientä uskoa siihen, että Heka ei todellakaan ole enää niin jumissa kuin vielä 2 viikkoa sitten. Tällä kertaa seinälle maalatut pirut olivat ihan turhia, sillä Marjo oli jo lähes heti sitä mieltä että pahimmat jumit on selätetty. Hieman oli tukkoisuutta molemmissa SI-nivelissä, mutta Marjon mukaan kyseessä on ns. "suojamekanismi", jolloin kroppa on suojellut aiemmin hoidettua aluetta. Pientä jumia oli myös vasemman lavan kohdalla, mutta kaikki saatiin tuosta koirasta auki. Marjo myös sanoi että kunhan Heka pääsee liikkumaan kunnolla, se korjaa vielä itse itseään.


Kaikkia tietysti kiinnostaa nyt, että oliko Hekan saikku nyt tässä. KYLLÄ! Marjo antoi Hekalle luvan palata takaisin agilityradoille ensi viikosta lähtien! Toivottavasti nämä liukastumiset on nyt tältä erää tässä *koputtaa puuta kolmesti*, vakavasti mietin että missä ja milloin Hekan uskaltaa päästää vapaana juoksemaan. Uintia olisikin nyt tarkoitus ottaa ohjelmaan mukaan enemmän ja sitten tietysti myös tasapainotyynyllä jumppailua. Täytynee ihan istua ajan kanssa alas ja miettiä, että mitä tehdään milloinkin ja miten saadaan liikunta pidettyä monipuolisena, vaikka tämmöinen on off-talvi onkin.

Iloisten uutisten kunniaksi vein Hekan vielä Marjon käsittelyn jälkeen herkkuostoksille mustiin & mirriin. Sieltä lähtikin niiden herkkujen lisäksi mukaan vielä uusi lelukin. Koska lelujahan ei voi koskaan olla liikaa. Olen äärimmäisen kiitollinen Hekaa hoitaneille tahoille - AlmaVetille ja Dynamic Fysiolle. Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti