Putkeen! Oho hupsis! Siellä olikin kepit!

Viime viikonloppuna agilitykansa kokoontui Nastolaan ja livestreamin äärelle seuraamaan ja jännittämään, kun vaadittavat SM-tulokset hankkineet koirakot kilpailivat suomenmestaruuksista.

Ehkä eniten puhetta itse h-hetkellä ja jälkikäteen on aiheuttanut Lee Gibsonin maxien finaalirata - ja erityisesti ihan radan alkupuolella ollut kohta, jossa todellakin laitettiin koirien esteosaaminen puntariin. Putken ja keppien erottelu. Siinä jo yhdessä vaiheessa tuli jo pohdiskeltua että saakohan kukaan yhden yhtäkään tulosta. Saatika sitä nollaa aikaiseksi.

Lee sanoikin haastattelun aikana, että hän haluaa nähdä ja katsoa kuinka hyvin koirilla on ko.tilanteen erottelut hallussa. Muutenkin kyllä itse tykästyin ko.tuomarin ratoihin, hyvin pitkälti sellaisia jossa koiran esteosaamista todella koeteltiin ja sellaisesta minä tykkään. Ja kysehän oli siis tästä. Kuva editoitu Lee Gibsonin ratapiirroksesta. 


Kuuluttajakin totesi, että tämä kuvio taitaa löytyä seuraavalla ja lähiviikkoina useammankin paikkakunnan treenikentältä. Niin myös meiltä. Laitoin nimittäin Julialle jo finaalin aikana viestiä, että tuota härdelliä on ihan pakko päästä kokeilemaan. Sitä saa mitä tilaa.

Heka on päässyt juoksemaan ko.finaalirataa maanantaina Annin ja tänään sitten minun kanssa. Jo finaalia seuratessa pohdiskelin kummalta puolelta olisi kannattavampaa viedä, jottei tuo houkutteleva putken pää imisi koiraa yhtään. Anni oli ensin aikeissa viedä vasemmalta puolelta, mutta silloin rintamasuunta olisi automaattisesti sojottanut kohti putkea. Oikealta puolelta ohjatessa poispäinkäännös voisi olla varmempi vaihtoehto. Niinhän se oli.


Kepit on aina olleet Hekan vahvuus esteosaamisessa. Jotenkin pienesti osasin Hekan handlaavan tuon, voisinko sanoa vaativan erottelun, mutta Juliakin totesi eilen sekä tänään "Hekalla on erottelu hallussa, ei mitään ongelmaa."  Hauskaa sinällään, että tuollaisia ansajuttuja ei ihan hirveästi ole meidän treenilistalta löytynyt mutta luotaan Hekaan kuin kallioon. Annin kanssa menivätkin hienosti ihan sinne radan loppuun asti, kun allekirjoittaneen juoksu tyssäsi esteelle nro.19. Tulipa taas todettua, että ohjaa niitä linjoja äläkä esteitä. Siinä missä Heka on irtoava koira, sen kanssa saa ihan tosissaan tehdä töitä ajoituksen sekä rytmityksen kanssa. Juoksemisen suhteen saattaa päästä helpommalla kuin sellaisen koiran kanssa jota pitää saatella esteeltä toiselle, mutta irtoavan koiran kanssa saa olla entistä enemmän tarkkana ajoituksen sekä rytmityksen kanssa.

Juhannuksen suunnitelmat on vielä vähän avoinna, mutta melko todennäköisesti ainakin mökillä tullaan käymään ja juhannusaaton vastaiseksi yöksi sovittiin jo yhteistreenit seurakavereiden kesken. Siinä missä muut lähtee juhannuksen viettoon jo torstaina, me hullut koiramuijat painellaan hallille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti