Hyvä jos oltiin Tamperestin reissusta toivuttu, kun jo heti seuraavana päivänä rynnistettiin Haukkuvaaraan. Hekan jaloissa edellisen päivän kisat eivät painaneet yhtään, ohjaajasta en olisi ihan niinkään varma. Rata näytti piirroksessa kuitenkin niin kivalta, ettei skippaaminen käynyt edes mielessäkään.
Teemana oli täysin omat ohjaussuunnitelmat ja rata oli itsessään ihan selkeä sekä helppo. Ei mitään erityisiä hifistelyjä tai kikkailuja.
Kuten videolta hyvin näkee, putkiin syöksymisten, yhden päällejuoksun ja vastakäännöksen kanssa oli hieman "neuvoteltavaa." Hekalle tuppaa edelleenkin tuottamaan probleemia tuo putken oikean pään hakeminen pitkästä matkasta. Sitä on treenattu, on palkattu, mietitty linjoja ja vaikka mitä. Joskus toimii. Joskus ei ja nyt se ei sitten toiminut. Flippi sen sijaan onnistui kohdassa 7-8, pelkäsin Hekan sinkoavan 3.aidalle, mutta kun muisti itse ne linjat niin sitä riskiä ei ollut eikä tapahtunut. Päällejuoksuissa on ollut viimeisten kahden kuukauden aikana vähän mietittävää. Heka on ruvennut juoksemaan niistä ohi. Toisinaan saan syyttää ihan omia jalkojani, mutta eilen tyyppiä piti lähteä alkeiskurssi-tyyppisesti palkkaamaan reagoinnista. On se jännä, miten vuosia toiminut asia alkaakin tökkimään. Mutta treenataan sekin kuntoon, simple as that.
Vastakännöksessa tein aluksi ihan saman virheen kuin mitä maanantain kisoissa, rynnistin aivan turhaan koiran edelle ja siitä seurasi vääränlainen rytmitys. Turha olettaa että silloin mikään onnistuu. Julia kun oli käskyttämässä missä kohtaa himmata ja lähteä kääntämään kroppaa menosuuntaan, niin onnistui jopa törkeän hyvin.
Tänään Päivi tulikin sitten tarkistamaan sähikäisen kunnon sekä aukaisemaan mahdolliset nikamalukot ja lihasjumit. Mitään lihasperäistä ei koko koirasta löytynyt, sillä lihakset olivat kimmoisat ja elastiset. Siihen on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut oikeanlainen nesteytys ja FitDogin jauheita onkin kumoutunut melkoisella tahdilla.
Ainoastaan vasemman puolen SI-nivelessä oli pienenpientä jumia, joka sekin kyllä aukesi lähes välittömästi. Heka on viimeisen viikon aikana maiskutellut ja vedellyt suupieliään niin irveen, että vain hampaat näkyy. Minähän jo heti paniikissa maalasin pirut seinille kipeistä hampaista, tikuista, luunpalasista ja ties mistä. Olen syynännyt tuon koiran purukaluston läpi lukemattomia kertoja, koputellut hampaita, painellut, pessyt ja ei mitään missään. Päivi löysi syyn - vatsalaukussa oli jonkin verran polttoa/mahahappoja jotka aiheuttaa närästystä ja se sitten saa moisia oireita aikaan. Heka saikin laseria sekä munuaisiin, että pernaan ja vatsalaukkuun. Täytyy varmaan miettiä, että tuon koiran siirtäisi näin aktiivisen treeni ja- kisakauden ajaksi kolmelle ruokintakerralle per päivä.
Heka syö käytännössä kuin hevonen, koska kulutuskin on suurta ja sellaisina määrinä kaksi annosta suht.tuhtia ruokaa aiheuttaa närästystä. Eiköhän sillä saada helpotusta asiaan. Nyt Heka saa huilata ja palautua koko loppuviikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti