Kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä

Blogi on ollut hissuksiin viikon verran ja siihen on syynsä. En vieläkään koe osaavani kirjoittaa seuraavasta asiasta ns. "järjestelmällisesti", joten pahoittelen jos teksti vaikuttaa sekavalta. Se mistä nyt tulen kirjoittamaan, voi aiheuttaa pahaa oloa joillekkin ja kun itse vielä muistelen tapahtunutta, meinaan oksentaa ihan väkisin.

En olisi ikinä uskonut että tämä asia joskus omalle kohdalle sattuu, mutta ikinä ei pitäisi sanoa ei koskaan. Niin ironiselta kuin se ehkä kuullostaakin. Heka joutui myrkytyksen uhriksi. Olen viemässä asiaa eteenpäin ensi viikon aikana ja kunhan itse tästä tapahtuneesta tokenen, kirjoitan siitä kaikesta tarkemmin sekä perusteellisemmin. Ennenkuin kukaan alkaa viisastelemaan "onneksi minun koirani eivät ota lenkillä mitään luvatonta suuhun"-kommenteilla, niin kerrottakoon että sekä Jimi että Heka ovat juuri sellaisia. Kyseessä olikin aine jota Heka lumihangessa nuuskutellessaan hengitti sisäänsä ja jonka seurauksena sen hengitystiet ja kuono turposivat.


Kerrottakoon nyt vielä sen, että Heka on toipunut tästä episodista nopeasti. Sen maksa, munuais ja -veriarvot ovat kuten pitääkin, koira on oma entinen itsensä ja voi hyvin. Se lievä shokki on tullut itselleni vasta näin jälkikäteen ja siksi minun on hirmuisen vaikeaa ja ahdistavaa tästä aiheesta kirjoittaa. Siksi jätänkin asian puimisen tältä erää tähän ja kun sen selvittäminen ottaa askeleen eteenpäin, kerron koko tarinan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti