Part 9: Turn it all around

Eilen oli Tiian valmennus ja ei kyllä annettu yhtään parastamme.

Tiia lähetti ratapiirroksen eilen samaan aikaan kun olin liikenteessä, joten en ehtinyt tutustua siihen kunnolla kuin vasta paikanpäällä. Monta erilaista tapaa ohjata. Joko edestä tai takaa. Heti ensimmäisenä oma huomioni kiinnittyi A-esteeseen. Laitoinkin Tiialle samantien viestiä, että Heka ei A:ta tänään suorita. Ei radalla eikä myöskään radan osana. Sehän oli enemmän kuin selvää ja meidän blogia lukevatkin tietävät minkä takia. No anyway, mennään sitten itse asiaan.


Eli monta erilaista tapaa ohjata, joko edestä tai takaa. Nyt oikeastaan havahduin siihen asiaan kunnolla, miten paljon paremmin Heka lukee takaakierto-ohjausta kuin että ohjaisin sen edestä. No miksi me ei sitten sitä parastamme annettu? Huomasin jo lähdössä, että Heka kävi pirunmoisilla kierroksilla, ei meinannut malttaa pysyä siellä ja hiissasi koko ajan lähemmäksi. Alun päällejuoksuissa (2-3) Heka tiputti 2.aidan riman törmäämällä numerokylttiin. Myös putki nro 4 osoittautui alussa hyvin vaikeaksi, vaikka se ei todellakaan pitänyt sitä olla. Heka ei lukinnut putken päätä ollenkaan, vaan jäi sillä ärsyttävällä häkkäräväkkärä-tyylillään pyörimään siihen eteen. Toisella kerralla ei ollutkaan mitään ongelmia, joten sain sen hyvin nakattua sinne putkeen ja pääsin täysillä painamaan eteenpäin. Hekan tullessa 4.putkesta ulos, olin saanut jo todella hyvän etumatkan (n. 10 metriä) ja tämäkö se sitten pisti Hekaa kyrsimään. Se tuli niin hirveällä rytinällä putkesta ulos, ettei noteerannut 5.aidan rimaa ollenkaan vaan surutta juoksi sitä päin. Videolta katsottuna näyttää, kuin Heka ponnistaisi liian aikaisin. 6.putken jälkeen ennätin kuin ennätinkin tekemään persjätön ja ensimmäinen rundi lopetettiin 8.aitaan. Alussa olevien päällejuoksujen aikana Heka tiputti myös 3.aidan riman alas ja koska kukaan ei ehtinyt sitä laittamaan takaisin, Hekan ei tarvinnut kuin juosta 5.aidan läpi ja silloin oli toivotonta ehtiä tekemään persjättöä 6.putken jälkeen. Tämä tapahtui ennen tuota onnistunutta persjättöä ja etumatkan saavuttamista. En tiedä oliko sillä vaikutusta siihen, että Heka ponnisti toisella kerralla väärin, koska rima oli ollut alhaalla, Ei tuosta koskaan tiedä.

Jatkettiin rataa 10.aidalta eteenpäin ja tässä kohtaa olisi tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin. Hekan takana oleva A-este häiritsi sitä suunnattomasti ja käytiin melkoista valtataistelua siitä, että sinne A:lle ei peruuteta 2on 2offiin (mitä tarjosi monta kertaa), vaan istutaan maassa ja odotetaan lupaa jatkaa. Heka ei kestänyt yhtään, se säntäili edestakaisin, polki etutassuillaan suu vaahdossa. Tiiakin käski tässä vaiheessa rauhoittamaan koko tilanteen ja kummasti se sitten rauhoittui - onneksi. Varmaan hallista ulos meneminen olisi ollut yksi vaihtoehto. Itseäni alkoi v****ttamaan niin suuresti, mutta onneksi sain pään pidettyä kylmänä ja voitiin jatkaa. Olin positiivisesti yllättynyt, ettei Heka kertaakaan syöksynyt aivan 10.aidan vieressä tyrkyllä olevaan putkeen. Kerran tai kaksi se kävi sinne kurkistamassa, ei muuta. Tein 12.aidalle viskileikkauksen joka onnistui todella, todella, todella hyvin ja Heka lukitti myös erinomaisesti 13.putkeen. Sitten päästäänkin koko treeenin itkukohtaan, nimittäin 15-16. Tarvitseeko edes sanoa, että Heka ei taaskaan lukinnut putken päätä (puhun nyt putkesta nro 15) vaan jäi sen eteen hyrräämään. Otin Tiian kehotuksesta kaksi erillistä toistoa tuolla putkella palkan kanssa. Yllättävää kyllä, kolmas kerta toden sanoi ja Heka lukitti sinne todella hyvästä vauhdista. Sen jälkeen minä olin taas hukassa. Yritin 16.aidalle pakkovalssia/merkkausta, ja myös takaakiertopersjättöä...mikään ei onnistunut. Oma rytmitykseni oli totaalisesti pielessä tuon putken takia ja tästä ei vain yksinkertaisesti tullut mitään. Heka kiersi joka kerta 16.aidan väärältä puolelta. Otin sitten yhden toiston, että lähetin Hekan putkeen ja palkkasin sen kun se reagoi merkkaukseen.

17.aidalta jatkettiin, johon tein niistosokkarin ja oikeastaan tästä eteenpäin rata tuntui rullaavan ihan eri moodilla. Tosin en missään vaiheessa ollut sitä mieltä, että nyt meillä Hekan kanssa toimii, koska alla oli jo niin huonoa treeniä ettei tosikaan. 19.putken kanssa ei mitään ongelmia, kuten ei myöskään kepeille hakemisessa. Keppien jälkeen tein persjätön, otin etumatkaa Hekaan ja sain sen jälleen irtoamaan putkeen. Ota tuosta nyt sitten selvää. Kerran Heka ennakoi keppien jälkeen tapahtuvaa persjättöä ja se jätti viimeisen keppivälin pujottelematta, mutta onneksi se jäi vain siihen yhteen kertaan. Loppuradan 25-28 jokainen teki retroillen, eri ihan perinteisillä takaaleikkauksilla. Ainoastaan 27.aidalle tehtiin viskileikkaus. Jos ei viime kerralla onnistuneet perinteiset valssit, niin nyt ei sitten onnistuneet ne perinteiset takaaleikkaukset. Heka ei yhtään reagoinut käännöksiin, sen focus oli seuraava este ja minun ohjaamisella ei ollut enää väliä. Heka oli päättänyt suorittaa loppuradan itse. Kun otin vastakkaisen käden käyttöön, sain kuin sainkin Hekaa käännettyä mutta hyvin tuskaisesti. Tiia tulikin loppuun palkkaamaan Hekan, että saatiin se 27.aidan jälkeen kääntymään putkeen eikä sinne vieressä olevalle aidalle.


Kyllä tekisi oikeasti mieli itkeä. Eilen vielä nauratti ja näin, mutta ei enää. Meillä ei yhtään Hekan kanssa pelannut tuo yhteistyö. Tämmöinen se on rasittavimmillaan ja tiedättekö miltä tuntuu, kun se tuohon malliin sikailee kisoissa. Kyllä suurin osa noista virheistä menee puhtaasti minun piikkiin, mutta Hekalta puuttui eilen korvat ja silmät. Kisoissa tulee aina se fiilis että tekee mieli vajota maan alle tämmöisen suorituksen jälkeen. Joskus täytyy kuitenkin mennä huonosti, että voi sitten taas toisella kerralla parantaa. Toivottavasti se on näin. Tiia kehotti katsomaan ja etsimään niitä onnistuneitakin kohtia ja olihan siellä niitä; 12.aidan viskileikkaus, kepeille vienti ja sieltä 24.putkelle asti tehty pätkä. Ihan ookoo menoa. Treenin alle menee nyt pakkovalssi/merkkaus. Hekan pitää kovastakin vauhdista reagoida tuohon. Tiialta tuli hyvä totuus siihen väliin, kun otin lelun treeniliivin taskusta jo käteen valmiiksi palkatakseni Hekan tuosta 15.putkeen menosta; Vaikka lelu oli minun kädessä ja vingutin sitä, Hekan focus oli jo 16.aidassa ja tottakai se sinne syöksyi koska tuo rata on itsessään Hekalle jo niin suuri palkka. Kuulemma niin sen pitääkin olla, mutta joskus se on toisinaan ihan helvetin rasittavaa. Tuo eilinen treeni oli nyt hyvä esimerkki siitä. 

En vaan voi olla kuin onnellinen noinkin ihanasta valmentajasta, kuin Tiia. Vaikka itse törttöilin eilen oikein olan takaa ja Heka senkin edestä, Tiia on ihana kun jaksaa kannustaa ja pysyy positiivisena vaikka kuinka menee metsikköön. Tiia ei myöskään anna luovuttaa, eilen olin kahdessakin eri kohdassa valmis painelemaan hallista ulos, mutta sitten otettiin ne kohdat ihan erikseen ja palkattiin koira onnistuneista toistoista. Mie tykkään Tiiasta ihan hitokseen - juuri meille sopiva koutsi. Meidän ryhmässä treenasi eilen myös juoksuinen narttu (Pirre-kelpie.) Haukkuvaarassa juoksuinen narttu saa treenata hallissa, kunhan sillä on suojat jalassa. Jos jostain voi vielä iloinen olla, niin siitä, että Heka ei ole juoksuisista nartuista moksikaan. Sitä eivät hormonit vie, vaan se keskittyy täysillä tekemään duunia silloin kun sitä tehdään. Uuteen nousuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti